Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030
Uutinen - Julkaistu 15.9.2017
Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.
Yhdessä viime marraskuussa hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Nyt laadittu ilmastosuunnitelma on ensimmäinen laatuaan ja perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.
”Ilmastonmuutoksen tehokas hillitseminen vaatii yhteiskunnilta perusteellisia muutoksia. Tänään hyväksytty suunnitelma toimii työkaluna Parisiin sopimuksen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Liikenteestä suurimmat päästövähennykset
Päästökaupan ulkopuolella parhaat mahdollisuudet vähentää päästöjä ovat liikenteessä, joka aiheuttaa nyt noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tavoitteena on pudottaa liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Ilmastosuunnitelmassa on huomioitu parlamentaarisen liikennetyöryhmän elokuiset linjaukset päästöjen vähentämisestä.
Päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä sekä parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Sähköautoille on tarjolla hankintatukea ja vanhojen autojen muuntamista bio- ja flexfuel-autoiksi edistetään. Sähköisten latausasemien ja biokaasua tarjoavia tankkausasemien rakentamista ja taloyhtiöiden sähköautojen latauspisteiden lisäämistä vauhditetaan.
Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiä kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten kautta, täydennysrakentamista edistetään ja työpaikkoja ja palveluita ohjataan liikenteen solmukohtiin. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään kuntien ja valtion yhteisellä ohjelmalla. Budjetissa 2018 hyväksyttiin rahoituspäätöksiä, jotka tukevat ilmastosuunnitelman toimeenpanoa.
”Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteella ja maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamisella on luotava mahdollisuus sellaiseen elämäntapaan, jossa päästöt ovat vähäisiä. Tähän haasteeseen ilmastosuunnitelma tarttuu ja täydentää niiltä osin energia- ja ilmastostrategiaa”, ministeri Tiilikainen sanoo
Pois öljylämmityksestä ja huomio työkoneisiin
Rakennusten erillislämmityksessä suurimmat päästöt aiheutuvat öljylämmityksestä. Öljyalaa velvoitetaan lisäämään myytävään lämmitysöljyyn biokomponenttia 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Biokomponentin nosto tehdään etupainotteisesti. Valtio luopuu öljylämmityksestä omistamissaan kiinteistössä vuoteen 2025 mennessä, ja kaikkia julkisia toimijoita kannustetaan samaan. Lisäksi edistetään pellettien ja klapien puhdasta polttoa.
Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.
Kuluttajan hiilijalanjälki puoliksi 2030 mennessä
Kulutusmallien muutos, digitalisaatio ja jakamistalous korostavat kulutuksen ja kuluttajan merkitystä ilmastopolitiikassa. Kuluttajia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii toimia ja aktivoimista erityisesti liikkumisen, asumisen, syömisen ja ruokahävikin vähentämisen saralla. Myös siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja hajautetun energian ratkaisut vahvistavat kuluttajan roolia sekä energian tuotannossa että kulutuksessa. Koko energiajärjestelmän päästöjen vähentyessä myös kuluttajan hiilijalanjälki pienentyy merkittävästi.
”Päästöjen vähentäminen vaatii elämäntaparemonttia, joka on jo monelta osin vauhdissa. Vähemmän ympäristöä kuormittavat ruokavaliot nostavat suosiotaan, liikenteeseen tulee jatkuvasti uusia palveluita ja lämpöpumput menevät kaupaksi”, sanoo ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Merja Turunen.
Tuore ilmastopolitiikan suunnitelma korostaa myös kuntien roolia, sillä kunnilla on vastuu paikallisen kaavoituksen, liikennesuunnittelun, joukkoliikenteen ja ympäristökasvatuksen järjestäjänä. Budjetissa 2018 varattiin määräraha kuntien ja kaupunkien ilmastotyön vauhdittamiseksi.
”Arvostan monien kuntien ja kaupunkien aloitteellisuutta ja sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Kunnat voivat monessa asiassa toimia edelläkävijöinä ja hyvien mallien ja käytäntöjen edistäjinä. Kehittämällä esimerkiksi julkisia hankintoja, joukkoliikennettä tai julkisten rakennusten energiatehokkuutta kestävämpään suuntaan myös päästöt vähenevät”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Kohti hiilineutraaliutta
Nyt valmisteltu Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma on merkittävä askel kohti hiilineutraaliutta. Nykyistä ilmastopolitiikkaa vahvistamalla hiilineutraaliuden saavuttaminen voisi olla mahdollista vuonna 2045. Tämä tukee myös ilmastolaissa määriteltyä pitkän aikavälin tavoitetta, jonka mukaan päästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vähähiilisen yhteiskunnan kannalta on olennaista, että jo vuoteen 2030 tähtäävät ratkaisut ohjaavat kehitystä kestävään suuntaan.
Ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun on osallistunut keskeisten ministeriöiden ja ilmastopaneelin lisäksi laaja joukko sidosryhmiä yhteiskunnan eri sektoreilta. Suunnitelman luonnos oli lausuntokierroksella toukokuussa 2017, jolloin annettiin 84 lausuntoa. Suunnitelman tueksi on teetetty lukuisia taustaselvityksiä, ja valmistelussa on myös arvioitu taloudelliset vaikutukset. Arvion mukaan toimien vaikutukset kansantalouden kannalta ovat vähäiset.
Ilmastopolitiikan suunnitelman toteutumista seurataan eduskunnalle annettavilla vuosikertomuksilla.
Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)
Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöneuvos Merja Turunen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 301, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, p. 0295 250 060, etunimi.sukunimi@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö, p. 0295 250 078, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017.