Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia

Uutinen - Julkaistu 7.6.2019

Suomi on bio- ja kiertotalouden ratkaisuillaan yksi luonnonvarojen kestävän käytön johtavista maista. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus haastavat yhteiskunnan eri toimijat pohtimaan ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Globaalin kiertotalouden seuraava askel edellyttää pohjoismaisten arvojen, kuten ympäristön suojelun ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumista.

Eurooppa on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys ja kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista sekä maailmantalouden murros ovat muutosvoimia, jotka vaikuttavat globaalilla tasolla. Kestävä tulevaisuus rakentuu ratkaisuista, joilla voidaan turvata turvallisen ja terveellisen ruuan ja puhtaan veden saatavuus sekä kestävän kehityksen mukainen luonnonvaratalous kaikille maailman asukkaille.

Millainen sitten on kestävän kehityksen mukainen ja resurssejaan viisaasti käyttävä yhteiskunta?

Suomen vahvuus bio- ja kiertotalouskentällä on kestävä luonnonvarojen tuotanto ja käyttö sekä tehokas teollisuus. Metsäteollisuuden sivuainevirtojen hyödyntämisessä Suomi on todellinen edelläkävijä. Ruokajärjestelmässä syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen olemme myös kehittäneet tehokkaita keinoja. Pienen maan valttina on se, että täällä uusia asioita ja menetelmiä pystyy kokeilemaan paremmin kuin suuremmissa talouksissa.

Suomalaisen teknologiaosaamisen avulla voitaisiinkin ratkaista monia kehittyvien maiden ongelmia, kuten pulaa puhtaasta juomavedestä ja toimivasta sanitaatiosta. Luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutoksen hallinta edellyttävät kuitenkin valtavia investointeja globaalisti. Yksityistä pääomaa tarvitaan myös kansallisten kestävään kehitykseen ja systeemisiin muutoksiin liittyvien kysymysten, kuten bio- ja kiertotalouden ratkaisujen edistämiseen.

– Vesihuollossa suomalaiset innovaatiot ravinteiden ja energian talteenotossa, biokaasun valmistuksessa sekä puhdistetun jäteveden uudelleenkäytössä ovat maailman huippua, maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta sanoo tyytyväisenä.

Suomalainen bio- ja kiertotalous perustuu metsien, veden ja ruoan tuotannon välisiin riippuvuuksiin ja yhteistyöhön. Suomella on vahva metsätaloushistoria ja puupohjaisten innovaatioiden kehitystyö on johtanut moniin uusiin läpimurtoihin muun muassa pakkausteollisuudessa. Suomalainen bio- ja kiertotalousosaaminen on ratkaisu fossiilisten ja uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamiseksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä.

– Resurssien viisas käyttö, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat kansainvälisiä kilpailuvaltteja. Suomella on paljon aitoa ympäristölle hyvää tuottavaa liiketoimintaa. Maailman ensimmäisen biotalousstrategian laatinut Suomi on osaltaan myös kannustanut muita maita laatimaan kestävään kasvuun tähtääviä strategioita, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

EU:sta globaali kiertotalouden johtaja

Suomalainen kiertotalouden huippufoorumi (WCEF2019) houkutteli Helsinkiin yli 2000 kiertotalousvaikuttajaa 90 eri maasta. WCEF2019-tapahtumassa esiteltiin ja luotiin uudenlaisia keinoja rakentaa tehokkaampaa ja luonnonvarojen rajallisuuden huomioivaa taloutta. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen ja vuokraamiseen.

Kolmatta kertaa järjestetty WCEF-kiertotalousfoorumi tarttui maailmantalouden uudistamisen reiluuteen ja ratkaisujen globaaliin skaalaamiseen. Tapahtumassa esiteltiin ja jaettiin tietoa maailman parhaista kiertotalousratkaisuista. Sitra järjesti tapahtuman yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä muun muassa Maailmanpankin, Euroopan investointipankin ja Euroopan komission kanssa.

Katso myös koostevideo tapahtumasta

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, 0295162346, birgitta.vainio-mattila[at]mmm.fi

johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta, 0295162123, olli-matti.verta[at]mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  6.6.2019