Kestävän kasvun avaimet biotaloudesta -seminaarissa korostuivat EU-vaikuttaminen ja biotekniikka

Case - Julkaistu 7.6.2024

Biotalousseminaari kokosi yli sata suomalaista asiantuntijaa päivittämään tilannekuvaansa biotaloudesta ja sen kasvun avaimista. EU:ssa on virinnyt uusi kiinnostus biotekniikkaa ja biovalmistusta kohtaan. Se on Suomelle merkittävä mahdollisuus ja onnistunutta vaikuttamistyötä jatketaan. Seminaarin järjestivät 4. kesäkuuta maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Biotalousseminaarissa keskusteltiin ruokajärjestelmän, bio- ja vetytalouden, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja metsä- ja elintarvikesektorin näkymistä sekä biomateriaalien tärkeydestä ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa.

Avaussanoissaan ylijohtaja Tuula Packalen maa- ja metsätalousministeriöstä totesi, että kansallinen biotalousstrategia tavoittelee biotalouden vuoden 2019 arvonlisän kaksinkertaistamista vuoteen 2035 mennessä. “Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää muun muassa sitä, että me saamme pidennettyä – ja ehkä osin levennettyäkin – arvoketjuja kotimaassa”.

Ruokajärjestelmän uudet suunnat

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoi, kuinka Suomi on tehnyt pitkäjänteisesti työtä biotalouden kehittämisen eteen kotimaassa ja EU:ssa. “On ollut ilo nähdä, että biotalouspolitiikka etenee vahvasti”, hän totesi. Komissio on tehnyt tämän kevään aikana aloitteita biotalouteen ja bioteknologiaan liittyen ja uuden komission on määrä päivittää EU:n biotalousstrategia vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös Suomen johdolla valmistellut biotalouden vaikuttamispaperit ovat saaneet hyvän vastaanoton muissa jäsenmaissa.

Komission maaliskuussa julkaiseman tiedonannon mukaan bioteknologia ja biovalmistus on yksi EU:n nopeimmin kasvavista innovatiivisista teollisuudenaloista ja yksi tämän vuosisadan lupaavimmista teknologia-alueista.

EU:ssa ruokajärjestelmä on biotalouden keskiössä. Ministeri Essayah arvioi, mitkä ovat avaimia Suomen ruokajärjestelmän arvonlisän kasvuun. Meidän tulee ymmärtää kuluttajien tarpeita. Tarvitsemme kiertotaloutta ja teknologista kehitystä.  Tärkeitä ovat myös yhteistyö yli sektorirajojen, osaamisen kasvattaminen sekä politiikkatoimet, jotka kannustavat yrityksiä. Ministeri muistutti, että perinteinen elintarvikesektori ja uudet arvoketjut eivät ole keskenään ristiriidassa.

Suomesta vetytalouden kärkimaa

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen loi kuvaa Suomesta vetytalouden kärkimaana, jossa jalostava teollisuus investoi ja tuottaa korkean jalostusarvon tuotteita vientiin sen sijaan, että vietäisiin esimerkiksi suuria määriä sähköä tai jalostamatonta vetyä. Suomessa on tarjolla runsaasti biogeenistä hiilidioksidia, jota voidaan vedyn avulla jalostaa tuotteiksi.

Metsä ja ruoka puhtaan kasvun luojina

Visioita puhtaasta kasvusta metsä- ja elintarvikesektoreilla esitteli metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta. Alkuun hän konkretisoi, kuinka laajasti EU on säännellyt jäsenmaiden metsien käyttöä, keskeisinä näkökulmina ympäristö- ja ilmastopolitiikka.

Metsäbiotalouden skenaarioissa on arvioitu, kuinka arvonlisä voitaisiin kaksinkertaistaa 2035 mennessä. Ligniinipohjaisissa tuotteissa arvonlisä syntyy suhteellisesti vähemmällä tuotantomäärällä kuin esimerkiksi pakkauksissa. Pakkausten potentiaali on kuitenkin suurempi. Kiinnostavimpia arvonkasvattajia ovat mm. akkukemikaalit ja kosmetiikkatuotteet. Arvokkaimpien lääketieteellisten sovellusten ongelma on marginaaliset tuotantomäärät.

Ruoka-alalla arvonlisän kasvupotentiaalia löytyy eniten uusista arvoketjuista: solumaataloudesta ja kasviproteiineista. Yhdessä perinteisemmän elintarviketuotannon kanssa voisi olla mahdollista lisätä arvoa 1 735 miljoonan euron verran. Viennin kasvumahdollisuuksia on erityisesti meijeri-, kala- ja kauratuotteissa.

Yhdeksän sanavalmista panelistia virittivät vilkkaan vuoropuhelun

Seminaarissa käytiin keskustelut kahdessa paneelissa.

Luken pääjohtaja Johanna Buchert pohti, että biotalouden hyväksyttävyys tulee siitä, että koko sen arvoketju on kestävää. Kuluttajalle ei saa antaa syytä haastaa ketjua. Myös laadun on oltava kohdallaan.

Kansliapäällikkö Timo Jaatinen TEM:stä korosti investointien ja kasvun tarvetta yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajana. Valtiovalta tukee nyt tutkimus- ja kehitystyötä. Julkisen rahan avulla halutaan vivuttaa liikkeelle yksityistä rahoitusta.

MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen korosti teknologian luvituksen merkitystä biotalouden kehitykselle. Lisäksi hän korosti, että biopohjaisiin materiaaleihin liittyy erittäin suuri määrä mahdollisia käyttökohteita, joista on löydettävä kaikkein sopivimmat.

Vanhempi asiantuntija Maarit Nyman Euroopan komissiosta painotti kuluttajien näkemyksen huomioimista biotalouden kehittämisestä. Esimerkiksi USA:ssa on tehokkaasti käytetty julkisia hankintoja biotalouden edistämisessä.

Toimitusjohtaja Pasi Vainikka Solar Foodsilta toivoi, että yliopistoilla olisi käytössä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit ja kannustimet. Hän myös muistutti, että tuotekehitys on pitkäjänteistä työtä. Tuloksia tehdään nykypäivän nuorille.

Tilaisuuden päätti alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän kuvaili, kuinka monitahoisen biotalouden strategiassa päädyttiin keskittymään kestävän arvonlisän kasvattamiseen, koska tämä näkökulma ei tule esiin muissa politiikkatoimissamme. Kasvumahdollisuutena hän nosti vihreän vedyn ja biogeenisen hiilen yhdistämisen – siinä Suomi voisi olla enemmänkin kuin pikkujättiläinen.

Bioteknologialla ja biovalmistuksella tarkoitetaan biologisten systeemien, eliöiden ja niiden osien hyödyntämistä tuotteissa. Sitä on myös tuotantotapa, jossa tuotteita tai niiden osakomponentteja valmistetaan bioteknisten prosessien avulla.
Biotekniikan ensimmäisiä sovelluksia olivat viini, juusto ja olut. Nykyisinkin teollisessa tuotannossa hyödynnetään mm. bakteereita, hiivoja ja homeita, tai niiden avulla tuotettuja entsyymejä. Tuotevalikoimaa löytyy elintarvikkeiden lisäaineista polttoaineisiin ja proteiineihin. Modernia geenitekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi lääketieteessä.

Lisätietoja

Diaesitys, Antti Asikainen, Metsäbiotalouden tiedepaneeli

Artikkelin kirjoittaja: Biotalous.fi:n päätoimittaja Tarja Ollas, Tapio (tarja.ollas(at)tapio.fi)