Kärkihanke: Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon

Case - Julkaistu 27.2.2018

Ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen on olennainen osa bio- ja kiertotaloutta. Biomassojen ravinteiden kierrättämisellä vähennetään hukkaa, estetään ympäristöhaittoja, parannetaan ruokaturvaa ja luodaan uutta liiketoimintaa. Hallituksen kärkihankkeet edistävät kierrätyslannoitteiden läpimurtoa neuvonnan ja rahoituksen avulla.

Nykyinen ruokajärjestelmämme sisältää merkittäviä riskejä. Suomen energiaomavaraisuus on alhainen, ja kotieläintuotantomme on riippuvainen tuontirehusta, lähinnä Euroopan ulkopuolelta tuodusta soijasta. Lisäksi kotieläin- ja kasvintuotanto ovat vähitellen eriytyneet toisistaan ja keskittyneet eri puolille Suomea. Tuontirehujen mukana ravinnemäärät kotieläinalueilla lisääntyvät, kun taas kasvinviljelyalueilla lannasta on jopa pulaa.

Suomen peltomaiden eloperäisen aineksen ja hiilen määrä on ollut viime vuosikymmeninä laskusuunnassa. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä lannoitustarvetta ja merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Kulutuksen muutokset lisäävät ympäristökuormitusta. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta menee ruokahävikkinä hukkaan peräti 10–15 prosenttia. Vaikutusta on myös sillä, että viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana suomalaisten lihankulutus henkeä kohti on kolminkertaistunut.

Ravinteiden kierrätyksestä ratkaisuja moniin ongelmiin

Tuhlailukulttuurin aikakausi osoittaa hiipumisen merkkejä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja etsitään kiivaasti. Yksi ratkaisu on ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen sisältämien arvokkaiden ravinteiden aktiivinen kierrättäminen uudelleen käyttöön ja kierrätyslannoitevalmisteiksi.

Suomi on jo vuonna 2010 päättänyt kehittyä ravinteiden kierrätyksen mallimaana. Tavoitteen toteuttamiseksi kierrätysraaka-aineista valmistetut lannoitevalmisteet tulisi saada yhtä helppokäyttöisiksi ja edullisiksi kuin fossiiliset lannoitteet.

Vuonna 2017 toteutetun selvityksen mukaan kierrätysravinteet riittäisivät yksinään turvaamaan Suomen peltojen fosforintarpeen, mutta toistaiseksi biomassojen sisältämiä ravinteita ei ole saatu täysimittaiseen käyttöön. Biomassojen ravinteet auttaisivat myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ne sisältävät orgaanista ainesta, joka parantaa maan kuntoa ja hiilen sidontaa. Tätä ominaisuutta ei perinteisistä väkilannoitteista löydy.

Kierrätyslannoitteiden läpimurto vaatii biomassojen, kuten lannan, ylijäämänurmien, biojätteiden, jätevesilietteiden ja teollisuuden sivuvirtojen käsittelemistä helposti hyödynnettävään muotoon. Tähän puolestaan tarvitaan innovaatioita kustannustehokkaaseen veden poistamiseen, ravinteiden säilyttämiseen ja haitta-aineiden minimointiin. Tärkeää on myös logististen ongelmien ratkaiseminen, jotta biomassat ja niistä syntyvät tuotteet saadaan kuljetettua järkevästi sinne missä niitä tarvitaan.

Hallitus vauhdittaa ravinteiden kierrätystä kärkihankkeella

Hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön  –kärkihankkeeseen sisältyy  ravinteiden kierrätyksen kokonaisuus, johon on varattu yhteensä yli 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 – 2018. Tarjolla on useita rahoitusinstrumentteja sekä neuvontaa cleantech-alan toimijoille. Esimerkiksi pk-yritysten pilotteja rahoittavan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman avulla on käynnistetty pilotteja  liittyen muun muassa kierrätysravinteiden käytettävyyteen ja lannan lämmön talteenottoon.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen tehtävänä puolestaan on välittää tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja siihen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista sekä edistää käytännön kokeiluja. Hankkeessa on muun muassa tuotettu alla olevat videot jo käynnissä olevista kokeiluista.

Yhteistyöllä alueellista elinvoimaa

Tilausta ennakkoluulottomille ideoille on edelleen, eikä uudenlainen talousmalli etene vain yhden toimijan voimin. Tämän vuoksi hallituksen kärkihankkeissa edistetään myös yhteistyötä ja törmäytetään erilaisia palveluntarjoajia. Yhteistyötarpeita ja -mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luovien innovaattorien, hankeosaajien, konevalmistajien ja maatilojen välillä.

Yksi ratkaisu eri toimijoiden ja kiertotalouden ratkaisujen yhteensovittamiseen ovat alueelliset agroekologiset symbioosit. Niissä kylä- tai kuntatason mittakaavassa ravinteet ja energia saadaan kiertämään tilojen ja yritysten välisen yhteistyön avulla. Samalla alueellinen elinvoima vahvistuu.

Mahdollisimman suuri ravinneomavaraisuus ja suljetut kierrot auttavat ratkaisemaan aikamme pirullisia ongelmia. Myös EU:n tasolla on herätty huomaamaan nämä mahdollisuudet: tulevalla lannoiteasetuksen uudistuksella pyritään helpottamaan kierrätysravinteiden läpimurtoa. Suomen kannattaa pyrkiä edelläkävijäksi kasvavalla liiketoimintasektorilla.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja se jatkuu 31.12.2018 saakka. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus, tiiviissä yhteistyössä kiertotalouden kärkihankkeesta vastaavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.

Lue lisää:
Ravinteiden kierrätys käytäntöön
Kokeilut kunniaan ja ravinnekierto käytäntöön -blogikirjoitus
Esimerkki agroekologisesta symbioosista: Hyvinkään Palopuro 
Esimerkki kierrätysravinnepalvelusta: Soilfood  suuntaa kierrätysravinteilla kohti kestävää maataloutta
Rahoituslähteet ravinteiden kierrätyksen edistämiseen

Ota yhteyttä artikkelin kirjoittajiin, jos sinulla on kysyttävää ravinteiden kierrätyksestä tai aiheeseen liittyvä idea:
Anna Toppari, Luonnonvarakeskus Luke, puh. 029 532 5828 , anna.toppari(@)luke.fi
Mikko Rahtola, Luonnonvarakeskus Luke, puh.029 532 4701, mikko.rahtola(@)luke.fi

Artikkeli on julkaistu 27.2.2018