Kansainväliseltä luontopaneelilta tärkeä raportti haitallisista vieraslajeista
Uutinen - Julkaistu 6.9.2023
Saksan Bonnissa 28.8.-2.9. pidetyssä Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin täysistunnossa hyväksyttiin maailmanlaajuinen vieraslajeja koskeva arviointiraportti. Raportti tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Kokouksessa myös valittiin Suomen ympäristökeskuksen Eeva Primmer IPBESin hallitukseen.
Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden uhkatekijöitä, minkä yli tuhatsivuinen raportti vahvistaa perusteellisesti ja monin esimerkein. Raportin mukaan haitallisten vieraslajien ennakoiva torjunta on kaikkein kustannustehokkain vieraslajien hallintakeino. Raportissa korostetaan myös vieraslajeihin liittyvän tietoisuuden kasvattamista, eri tahojen − mukaan lukien yksityisen sektorin − välistä yhteistyötä sekä avoimen tiedon ja tietojärjestelmien saatavuutta vieraslajien torjunnan edistämisessä.
Raportti on linjassa Suomen kansallisen vieraslajilainsäädännön ja kansallisesti toteutettavan vieraslajitorjuntatyön kanssa. Raportti myös kannustaa tehostamaan ja vahvistamaan vieraslajien torjuntaa edistävää tietoisuutta ja osaamista.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer kansainvälisen luontopaneelin hallitukseen
Kokouksessa valittiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer IPBESin hallitukseen. IPBESin hallituksen tehtävänä on ohjata, arvioida ja seurata IPBESin toimintaa. Primmerin hallituspesti on huomattava kansainvälinen luottamustehtävä.
”IPBES on merkittävä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien tutkijoiden ja päättäjien yhteinen alusta, joka on verrattavissa ilmastopaneeliin IPCChen. IPBESin hallituksen jäsenyys on erityisen tärkeä luottamustoimi, sillä sen avulla voimme viedä eteenpäin meillä Suomessa vahvaa sillanrakentamista tieteen, päätöksenteon ja käytännön välillä”, Primmer toteaa.
Tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer on ympäristöpolitiikan dosentti. Ympäristö- ja luonnonvarapolitiikan tutkijana hän on paneutunut luonnon turvaamisen ja käytön yhteensovittamiseen. Hän on tutkinut ekosysteemipalveluiden hallintaa laajasti Euroopan unionissa ja Suomessa. Kansainvälisen hallitustenvälisen monitieteisen IPBES-työn lisäksi hän on kansainvälisen luonnonvarapaneelin jäsen.
IPBESin täysistunnossa päätettiin myös käynnistää kolme uutta arviointia osana IPBESin vuoteen 2030 ulottuvaa työohjelmaa: järjestyksessään toinen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva maailmanlaajuinen arviointiraportti sekä metodologiset arvioinnit koskien monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden seurantaa ja alueiden käytön suunnittelua ja ekologista kytkeytyneisyyttä.
Lisäksi täysistunnossa neuvoteltiin IPBESin ja IPCC:n välisestä yhteistyöstä. Paneelien yhteistyö on Suomelle tärkeä teema, koska se voisi entisestään tehostaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteisvaikutusten arvioimista ja tehokkaiden politiikkatoimien luomista. Täysistunnossa tehdyn päätöksen myötä tätä yhteistyötä pyritään vahvistamaan.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Suvi Borgström ympäristöministeriöstä ja valtuuskunnan jäsenininä kokoukseen osallistuivat Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä, Marina von Weissenberg ja Joona Lehtomäki ympäristöministeriöstä, Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, Eeva Primmer, Kaisa Korhonen-Kurki, Maria Hällfors ja Marianne Aulake Suomen ympäristökeskuksesta sekä Elo Vanhanen Allianssi ry:stä.
Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli
IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) toimii tieteellisen tiedon ja politiikan rajapinnassa tuottamalla ja välittämällä kattavia synteesiraportteja tieteellisestä tiedosta päätöksentekijöiden käytettäväksi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. IPBESin työ ja tuotokset ovat olleet ratkaisevassa roolissa luontokadon vakavuuden ja kiireellisyyden esiintuomisessa ja nostamisessa politiikan keskiöön ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle. IPBESillä oli myös keskeinen rooli joulukuussa järjestetyssä YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Montrealissa, jossa päätettiin uusista kansainvälistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla luontokato pysäytetään ja käännetään luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Montrealissa hyväksytyssä uudessa maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä on kattavasti huomioitu IPBES:n luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan maailmanlaajuisen arviointiraportin tulokset.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Suvi Borgström, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 0295 250 342
Ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 0295 162 259
Tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 521
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 4.9.2023