Kalastusmatkailu virkistää ja luo työpaikkoja

Case - Julkaistu 1.11.2016

Kalastusmatkailulla on vanhat, jo yli 150-vuotiset perinteet. Siitä on tullut 2000-luvulla nopeasti kasvava elinkeino. Vesien tuottoa hyödynnetään kestävästi tuottamalla elämyksiä laajalle koti- ja ulkomaiselle asiakaskunnalle. Kalastusoppaat ja majoitusta oheispalveluineen tarjoavat mikroyritykset ovat vetureina alalla, joka luo työpaikkoja maaseudulle ja monipuolistaa Suomen matkailutarjontaa.

Suomalaisista noin 30 % eli 1,6 miljoonaa henkilöä harrastaa kalastusta. Vapaa-ajan kalastus ja siihen liittyvät elinkeinot muodostavat ison, satojen miljoonien eurojen bisneksen, jossa erityisesti vene- ja kalastusvälinekauppa näyttelevät suurta roolia.

Iso kala motiivina pitkälle kotimaan matkalle

Moni kalastaja suuntaa kesällä kavereineen tai puolison kanssa viikoksi Lappiin lohijoelle tai hyville harjuspaikoille. Käsitteet vapaa-ajankalastus ja kalastusmatkailu on syytä erottaa toisistaan, vaikkakin suurin osa kalastusmatkailijoista on nimenomaan vapaa-ajan kalastajia. Lähijärvelle tehtävän päiväretken sijaan varsinaisella kalastusmatkalla mennään kauemmas, yövytään ja käytetään palveluja matkan varrella ja määränpäässä.

Kalastusmatkailussa keskeisiä palveluja ovat mökkimajoitus sekä ohjelma-, kuljetus- ja ravitsemispalvelut. Karkeasti tarjonta voidaan jakaa kahtia omatoimituotteisiin ja ohjattuihin palveluihin. Ylivoimaisesti suurin osa varsinaisista kalastusmatkailijoista on omatoimisia. Tyypillinen paketti sekä koti- että ulkomaisille asiakkaille on vuokramökki lisäpalveluineen kalastuskohteen vieressä. Osa kalastusasiakkaista ottaa oppaan päiväksi näyttämään kuinka kohteessa kalastetaan.

Ohjelmapalveluyritysten päätuote, useamman tunnin ohjattu kalaretki pienryhmälle, sisältää tarvittavan rekvisiitan varusteineen ja retkieväineen. Kalastusoppailla, joista harva toimii alalla päätoimisena, tärkein asiakasryhmä on yritykset. Usein fyysinen asiakas on kansainvälistä kauppaa käyvän firman ulkomainen yhteistyökumppani tai asiantuntija. Kalaretki voi olla osa kokous- tai virkistyspäivää, jossa kuvioon kuuluvat laadukkaat ateriat ja saunominen.

Yritysten tuoterepertuaarissa on mm. vene- ja välinevuokrausta, kalastusvälineiden myyntiä, kalastuskursseja ja -kilpailuja sekä luontoruokailuja. Valtaosa kalastusmatkailuyrityksistä toimii sisävesialueella. Etelä-Suomen rannikolla kalastusopastoiminta on vireää. Heittokalastus jigillä tai vieheellä on yleisin pyyntitapa, ja hauki, ahven ja kuha tärkeimmät saalislajit. Nämä runsaslukuisina esiintyvät valkolihaiset petokalat tarjoavat useimmilla vesillä hyvän saalisvarmuuden ja pitkän kalastussesongin. Tarjonta painottuu vahvasti avovesiaikaan ‒ talvituotteilla on jonkin verran kysyntää paikallisesti. Saalisvarmuus ja kehukalan saantimahdollisuus ovat hyvän palvelun ohella vetovoimatekijöitä.

Monet kalastusmatkailualan toimijat ovat maaseudun monialayrittäjiä

Yrityksillä matkailu on usein osa muuta elinkeinotoimintaa. Mökkejä vuokrataan kalastajille ja muille maa- ja metsätalouden, koneurakoinnin tai muun toimen sivubisneksenä. Matkailuun keskittyvissä kohteissa ja esimerkiksi tunnettujen lohijokien varrella sijaitsevissa majoitusyrityksissä kalastusmatkailu voi olla keskeisin tulonlähde sesongin ajan. Kalastuksen avulla on mahdollista pidentää huomattavasti järvenrantamökkien käyttöastetta pääsesongin ulkopuolelle ja hakea lisää tuottoja.

Viimeisimmät alan tunnusluvut ovat jo lähes 10 vuotta vanhoja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 2008 tekemässä selvityksessä alalla toimivien yli 1000 yrityksen kalastusmatkailusta saamaksi liikevaihdoksi arvioitiin vajaa 20 miljoona euroa. Kalastusmatkailuyritysten laskettiin työllistäneen yli 500 henkilötyövuotta. Toistasataa yritystä sai liikevaihdostaan yli puolet kalastusmatkailusta, ja niiden 210 000 asiakkaasta ulkomaalaisten osuus oli noin neljännes.

Suurin osa aluetaloudellisista vaikutuksista kohdistuu kuitenkin aivan muualle kuin varsinaisille kalastusmatkailuyrityksille. Yksittäisen matkailijan Lapin kalareissun kustannukset liikkuvat helposti 500‒1000 euron välillä. Potista suurin osa kuluu matkakustannuksiin, elintarvikkeisiin ja majoitukseen. Venevuokraus ja kalastusluvat ovat myös merkittävä kuluerä esimerkiksi Tenon kävijöillä.

Kasvu tulee viennistä ‒ vesistöjen puhtaus ja hiljaisuus valttikortteina

Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kesäkaudella 2008 kalastus oli suosituin ulkomaalaisten harrastama aktiviteetti ja 234 800 turistia eli 6,7 % Suomeen saapuneista (n. 3,5 milj.) kalasti Suomen matkansa aikana. Asiakkaita saapuu eniten lähialueelta; Venäjä, Baltian maat ja Puola ovat merkittäviä lähtömaita. Kalastusmatkailijoita hakeutuu kohteisiimme myös Saksasta, Ranskasta, Sveitsistä ja monista muista valtioista.

Kalastusmatkailukohteitamme on esitelty kansainvälisillä foorumeilla yritysten oman ja matkailuorganisaatioiden tekemän markkinoinnin ohella erilaisten projektien toimesta. Kansallinen kalastusmatkailuportaali www.fishinginfinland.fi tuo näkyviin Suomen keskeisimmän tarjonnan 10 kieliversion voimin. Ulkomaalaiset ovat iso asiakasryhmä sekä monille kalastusopasyrityksille että majoituskohteille. Muista maista tulijoiden jättämät rahavirrat ovat arvokasta vientituloa Suomelle.

Kalastusmatkailun tulevaisuus on pitkälti sidoksissa yleismaailmalliseen taloudelliseen kehitykseen ja alan toimijoiden kykyyn kehittää ja markkinoida houkuttelevia ja laadukkaita tuotteita kilpailukykyiseen hintaan mahdollisimman laajalti ja oikein kohdennettuna. Ruplan kurssin romahdus ja Venäjän heikko taloustilanne ovat näkyneet asiakaskatona kalastusmatkailuyrityksissäkin. Tilannetta on paikattu hakemalla kasvua muilta markkinoilta ‒ joskus aika onnistuneesti. Alan yrityksissä tulevaisuus näyttäytyy valoisana ja kasvuun uskotaan.

Artikkelin kirjoittaja Ismo Kolari toimii projektipäällikkönä Kalatalouden Keskusliiton FIN-FISH Valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali-hankkeessa.

Yhteydenotot: info(at)fishinginfinland.fi

Video: Kalastusopas Kalle Paavola Pro Kalastuksesta näyttää kuinka kuhaa jigikalastetaan ja miten saaliista loihditaan herkkuateria.

Artikkeli on julkaistu 1.11.2016.