Jokaisella on roolinsa luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa, muistuttaa kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä

Uutinen - Julkaistu 22.5.2024

Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. YK:n teemapäivä kutsuu meitä jokaista tekemään osamme, jotta luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuutta vahvistaa. MMM turvaa luonnon monimuotoisuutta ja hillitsee luontokatoa huolehtimalla luonnonvarojen kokonaiskestävästä käytöstä ja hoidosta.

Mitä yhteistä on lahopuun jättämisellä metsään, lehmien luonnonlaitumilla, lintujen levähdyskosteikkojen rakentamisella, virtavesien kunnostamisella, komealupiinin hävittämisellä ja suomenhevosten geenipankilla? Muiden muassa näiden avulla tuetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta osana kestävää maa-, metsä-, vesi- ja kalataloutta.

Kansalliset luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet tulevat YK:n luontokokouksen joulukuussa 2022 hyväksymästä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisesta luonnon monimuotoisuuskehyksestä. Kehys sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat päämäärät vuoteen 2050 ja tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

”Maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvilla useilla eri vastuualueilla ja eri työtehtävien kautta toteutetaan nimenomaan Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteita erityisesti luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön ja hoidon näkökulmasta. Ekologisen kestävyyden lisäksi MMM:n toimissa otetaan huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys sekä näiden sovittaminen yhteen”, kertoo ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

MMM:n vastuulla on metsien, maatalousalueiden ja niiden maisemien, riista- ja porotalouden, kala- ja vesivarojen sekä geenivaroihin eli geneettiseen monimuotoisuuteen liittyviä tehtäviä.

Suojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan sekä suojelualueita että talousmetsien luonnonhoitoa. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen perustasosta säädetään metsälaissa, minkä lisäksi maanomistajia ja metsäalaa ohjataan ja kannustetaan monimuotoisuuden tukemiseen.

Talousmetsien monimuotoisuuden vahvistaminen on yksi Suomen metsäpolitiikkaa linjaavan Kansallinen metsästrategia 2035 kolmesta kärjestä. Suurin osa metsistämme on talousmetsiä, joten talousmetsien luonnonhoito on keskeistä monimuotoisuuden vahvistamisessa. Metsänomistajat voivat myös hakea tukea metsäluonnon monimuotoisuutta tukevaan metsänhoitoon. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä tekijä myös metsien virkistyskäytön kannalta, sillä monimuotoiset ympäristöt ovat viihtyisiä ja vahvistavat ihmisten hyvinvointia.

Valtion maa- ja vesialueita hallinnoiva Metsähallitus turvaa metsäluonnon monimuotoisuutta muiden muassa luonnonhoito- ja ennallistamistoimilla, monikäyttömetsien arvokkaiden luontokohteiden säästämisellä, lahopuun määrän lisäämisellä sekä suojelualueiden verkoston kehittämisellä. Maanomistajien vapaaehtoiseen metsien ja elinympäristöjen suojeluun pohjautuvia keskeisiä keinoja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa ovat Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO- sekä Helmi-elinympäristöohjelma, jotka ovat MMM:n ja ympäristöministeriön yhteisiä.

Kosteikot luovat elinympäristön monille eläin- ja kasvilajeille, tasaavat veden virtaamia ja vaikuttavat myös veden laatuun. Helmi-ohjelmaa toteuttavassa SOTKA-hankkeessa pyritään kääntämään taantuvien riistalintujen kannat nousuun muiden muassa kunnostamalla soita ja valuma-alueita. Vaelluskalaohjelma NOUSUssa taas parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja vahvistetaan edellytyksiä niiden lisääntymiselle.

Monimuotoisuustoimet ovat usein myös ilmastotoimia

Monet luonnon monimuotoisuutta vahvistavat keinot tukevat usein myös ilmastonmuutoksen hillintää sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja varautumista. Esimerkiksi metsien sekapuustoisuus vahvistaa niiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja ennaltaehkäisee metsätuhoja.

Maaperän monimuotoisuus puolestaan on avainasemassa esimerkiksi siinä, paljonko suot sitovat hiiltä, pellot tuottavat satoa ja metsien puusto kasvaa. Näitä on tutkittu osana maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, josta on vuodesta 2020 alkaen rahoitettu 150 tutkimus-, innovaatio- ja kehittämishanketta.

MMM on mukana myös Suomen kaikkien aikojen suurimmassa luontokatoa torjuvassa Priodiversity LIFE -hankkeessa. Hankkeessa toteutetaan muiden muassa ennallistamis- ja luonnohoitotoimia sekä vahvistetaan luonnonvara-alan ammattilaisten osaamista.

Keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä on myös haitallisiin vieraslajeihin liittyvien riskien hallinta, sillä vieraslajit uhkaavat alkuperäisluontoa ja uhanalaisia lajeja.

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden elinehto

Useat uhanalaiset elinympäristöt ja eliölajit ovat hyötyvät maataloudesta. Maatalous edistää luonnon monimuotoisuutta ylläpitämällä avoimia maisemia ja niittyjä, jotka ovat monien uhanalaisten lajien ainoa elinympäristö. Pelloilla ja niitä ympäröivissä metsissä pesii maatalousympäristöjen lintuja. Peltojen pientareiden sekä ojien ja uomien reunojen kasvillisuudessa viihtyvät monet hyönteislajit. Erityisesti luomuviljelyllä on hyötyjä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Perinnebiotoopit ovat laiduntamiseen perustuvan maatalouden myötä syntyneitä arvokkaita niittyjä ja muita avoimia elinympäristöjä, joissa elää runsaasti eri lajeja. Nämä elinympäristöt kuitenkin uhkaavat kasvaa umpeen, kun laidunnus on merkittävästi vähentynyt eläintuotannon muutosten vuoksi. EU:n maaseuturahoituksella tuetaan rahoitusehtojen täyttyessä perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoitoa laiduntamalla tai niittämällä. Lehmien, lampaiden ja hevosten laidunnus on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hyväksi.

Suomen maa- ja metsätaloudelle tärkeät geenivarat ovat vuosituhansien kuluessa sopeutuneet paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, mikä tekee niistä ainutlaatuisia. Geenivarojen suojelulla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisilla geenivaraohjelmilla turvataan maatalouden kasvien ja eläinten sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja siten perinnöllistä monimuotoisuutta.

Luonnon monimuotoisuuden päivä

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on maailmanlaajuinen tavoite.
Kansainvälisellä luonnon monimuotoisuuden päivällä muistutetaan tänä vuonna Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisesta luonnon monimuotoisuuskehyksestä sekä meidän kaikkien roolista sen toteuttamisessa.
YK:n luontokokoukseen osallistuneet lähes 200 valtiota hyväksyivät viitekehyksen joulukuussa 2022.
Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehys sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat päämäärät vuoteen 2050 ja tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Historiallisen kehyksen merkitystä on usein verrattu Pariisin ilmastosopimukseen.