Jätteistä energiaksi – biokaasulla kohti kiertotaloutta

Case - Julkaistu 20.6.2016

Miltä kuulostaisi, jos sinunkin jätteistäsi voitaisiin tehdä ympäristöystävällistä ja päästötöntä energiaa. Sellaista, jota voit käyttää asuntosi lämmittämiseen ja autosi polttoaineena, ruokasi kypsentämisestä elintarvikkeiden valmistamiseen? Biokaasu on kaikkea tätä.

Kesko otti syksyllä 2015 merkittävän askeleen kohti kiertotaloutta. Lähes sadasta Uudenmaan K-ruokakaupasta alettiin tuolloin ohjata biojätteitä Labion biokaasulaitokselle Lahteen, jossa Gasum jalostaa raakabiokaasun huippuluokan kotimaiseksi energiaksi. Tämä energia siirtyy kaasuverkossa Pirkka-tuotteita valmistaville asiakkaille, kuten Myllyn Parhaalle ja Wurstille. Täten aiemmin hukkaan mennyt jäte saadaan hyödynnettyä uusien Pirkka-tuotteiden tuottamisessa. Ratkaisu on maailman mittaluokassa ainutlaatuinen.

Keskon valinta on hyvä osoitus siitä, miten biokaasu antaa nykyisin yrityksille aivan uudenlaiset mahdollisuudet ympäristöystävällisyyden edistämiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan.

Pirkka-tuotteiden ohella kaupoissa on tätä nykyä laaja valikoima biokaasulla tuotettuja elintarvikkeita, niin lakritsin kuin makkaroiden ja oluenkin muodossa. Nämä tuotteet tunnistaa kaupan hyllyltä niiden kylkeä koristavasta biokaasumerkistä, joka takaa tuotteiden ympäristöystävällisen tuotannon.

Kiertotaloudella jätteet hyötykäyttöön ja ympäristö kuntoon

Biokaasu on täysin kotimaista uusiutuvaa energiaa, jota tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista. Sen valmistusprosessi on yksinkertainen. Jalostettavat raaka-aineet, kuten bioperäiset eläin- ja kasvijätteet sekä energiakasvit, kuljetetaan lähimpään biokaasulaitokseen, jossa niistä saadaan metaania. Tämä metaani kerätään talteen, jonka jälkeen se jalostetaan vastaamaan koostumukseltaan maakaasua. Sen jälkeen kaasu on valmista teollisuuden ja kuluttajien hyödynnettäväksi.

Biokaasun siirtämisessä tuotantopaikoilta asiakkaille hyödynnetään olemassa olevaa kaasuputkiverkostoa. Biokaasua syötetään kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta, Lahdesta ja myöhemmin vuonna 2016 Riihimäeltä. Lisäksi isompia ja pienempiä biokaasulaitoksia löytyy ympäri Suomen.

Biokaasun ympäristöystävällisyys ilmenee sen vähäpäästöisyytenä. Kun fossiilisia polttoaineita poltetaan, syntyy oheistuotteena muun muassa suuret määrät hiilivetyjä ja hiilimonoksideja. Biokaasua poltettaessa vapautuu vain pieni määrä hiilidioksidia ja vesihöyryä. Täten se soveltuu erinomaisesti puhtaaksi liikennepolttoaineeksi.

Kaasun saatavuuden kasvulla puhtaampaan tulevaisuuteen

Biokaasua saa tällä hetkellä tankattua kaasuautoihin 24 kaasutankkausasemalla Suomessa ja Gasum on sitoutunut rakentamaan asemia seuraavan kymmenen vuoden sisällä 35 kappaletta lisää. Kaasun saatavuus paranee jo nyt kovaa tahtia ja näin biokaasu tulee yhä useamman kuskin tarjolle – tänäkin syksynä biokaasua tarjoavat kaasutankkausasemat avautuvat sekä Turkuun että Vantaalle.

Kaasulla kulkevat ajoneuvot ovat yleistymässä maanteillä hyvää vauhtia, ja monet kuljetusalan yrityksetkin ovat havahtuneet puhtaan biokaasun mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Samalla yritykset säästävät toimintakuluissaan, sillä biokaasu on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet.

Kaasuverkoston ulkopuolinen biokaasun saatavuus helpottui jo helmikuussa, kun valtakunnalliset biokaasulaitoksia rakentavat ja operoivat Biotehdas ja Biovakka -ketjut siirtyivät Gasumin omistukseen. Gasumilla on nyt biokaasulaitokset Honkajoella, Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Vehmaalla sekä kesällä valmistuva laitos Riihimäellä. Kaasuverkoston ulkopuolella kaasun siirto hoidetaan asiakkaille paineistettuna tai nestemäisenä liikuteltavien konttien ja säiliöiden avulla. Tämä uusi logistiikka mahdollistaa jatkossa siis maa- ja biokaasun käytön myös perinteisen kaasuverkoston ulkopuolella – ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kaasuekosysteemi on siis kasvussa. Yhä useampi tuote valmistetaan biokaasulla samalla kun kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa. Kaasuputkiverkoston ulkopuoliset markkinat kasvavat myös, ja verkostoa ollaankin nyt laajentamassa vastaamaan tähän kysyntään.

Suomessa on jätteen hyötykäyttöä edistävien innovaatioiden myötä vähentynyt kaatopaikkojen tarve huomattavasti. Mitä enemmän jätettä saadaan hyödynnettyä uudelleen, sitä lähempänä olemme kiertotaloutta ja puhdasta, kestävää yhteiskuntaa.