Jäteveden ravinteet puhtaasti kiertoon

Blogi - Julkaistu 25.2.2019

Ihmisten jätökset ovat kiertäneet aina. Kantapään kautta maanviljelysyhteisöissä aikoinaan opittiin riittävät käsittelymenetelmät, jotta taudinaiheuttajien kierto saatiin katkaistua. Kaupungistuminen keskitti jätösten muodostumisen, etäännytti ne niiden käyttökohteista ja loi uhkan keskittyneestä taudinaiheuttajien leviämisestä. Veden käyttö jätösten huuhtelemiseen ja kuljettamiseen poisti tehokkaasti epidemiat, mutta teki samalla jätösten sisältämistä arvokkaista ravinteista vesiensuojeluongelman.

Keskitetty vesihuolto on sittemmin mahdollistanut jätösten keruun, kokoamisen, käsittelyn ja kierrättämisen. Tehokkaalla jätevedenpuhdistuksella on saatu siirrettyä ravinteet lietteeseen ja riittävän stabiloinnin, hygienisoinnin ja jopa energiaa tuottavan käsittelyn jälkeen yhdyskuntajätevesilietteitä on voitu kierrättää maanparannusaineina, kasvualustoina ja lannoitevalmisteina. Lietteen kasvien kasvua lisääviä vaikutuksia ei käy kieltäminen vaikka keskustelua on käyty siitä, miten lietteeseen sidottuja ravinteita parhaiten hyödynnetään.

Mutta tässäkin paratiisissa on käärmeensä. Yhdyskunnissa on toimintoja, joista jätevesiin päätyy haitallisia aineita. Omissa käyttötarkoituksissaan nämä aineet ovat varmaan vilpittömästi ansiokkaita mutta viemäröityinä vesiensuojelun ja lietteen kierrätyksen kannalta ongelmallisia. Ja kun näitä aineita on aivan tavallisissa kuluttajatuotteissa, saati välttämättömyyshyödykkeissä kuten lääkkeissä, ollaankin hyvin hankalan tilanteen äärellä.

Lähestymistapoja ongelmanratkaisuun on monenlaisia: Alkupään sääntely niin, ettei tunnettuja haitallisia aineita olisi käytössä, pysyvien aineiden korvaaminen biologisesti hajoavilla, ympäristöystävälliset lääkevaihtoehdot, ”likaisimpien” jätevesijakeiden erilliskäsittely… Jätevedenpuhdistamoilla on selvitetty likaisen lietteen tehokkaampia käsittelyitä haitta-aineiden poistamiseksi ja sinänsä lupaavaa ravinteiden puhdasta täsmätalteenottoa. Viisasten kiveä ei ole löytynyt, joskin ”halki, poikki ja pinoon”-tyyppinen lietteen polttoratkaisu on yleistymässä. Tuhkasta saadaan sentään fosfori talteen.

Kiertotalousajattelua keskitettyyn vesihuoltoon

Jäteveden käsittelyssä on menty tähän mennessä vesiensuojelu edellä. Sitten kaikki mikä vedestä sen puhdistamiseksi on erotettu lietteenä, on pyritty kierrättämään mahdollisimman hyvin erityisesti ravinteiden hyödyntämiseksi. Nyttemmin kärkihankkeissakin on tullut esiin toisenlainen näkökulma siten, että jätevedestä pyritään ottamaan talteen ravinteet mahdollisimman hyvin kierrättämistä varten ja samalla vesi saadaan puhdistettua. Tämä paradigman muutos olisi otettava huomioon, kun ratkaistaan sanitaation ja puhtaan veden tarpeita kehittyvissä maissa. Keskitetty vesihuolto on miellyttävä ja kuluttajaystävällinen ratkaisu, mutta voisiko sen lineaarisuutta justeerata palvelemaan kiertotaloutta, kuluttajatyytyväisyyden kärsimättä?

Erityisesti fosforin suhteen jätevesi on suurennuslasin alla. Jätevedessä olevan fosforin osuus yhteiskunnan ravinnetaseessa on vain kymmenkunta prosenttia, mutta jakeen konsentroituneisuus tekee jätevedestä houkuttelevan raaka-aineen. Kustannustehokasta se tuskin tulee vähään aikaan olemaan, mutta tulevaisuuden kannalta fosfori pitää saada jätevedestä kiertoon – joko lietteenä, lietteestä tai lietteettä.

Blogin kirjoittaja Ari Kangas työskentelee neuvottelevana virkamiehenä ympäristöministeriössä ja vastaa jätevesilietteen hyötykäyttöön liittyvien pilottien ja hankkeiden valvonnasta.

Yhteydenotot:
Sähköposti ari.kangas@ym.fi, puhelin 0295 250 340

Jätevesipilotit ovat osa Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeita. Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeissa tavoitteena on saattaa erityisesti lannan ja yhdyskuntajätevesilietteen ravinteet tehokkaaseen käyttöön ja vesistöt parempaan kuntoon. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa. Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.

AGENDA 2030

Yhdyskuntien jätevesilietteiden ravinteiden käytön tehostaminen edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista:

• parantamalla vesien tilaa (SDG 14),
• lisäämällä puhtaan veden ja sanitaation saavutettavuutta (SDG 6),
• luomalla mahdollisuuksia kestävälle teollisuudelle, innovaatioille ja infrastruktuurille (SDG 9)
• sekä kannustamalla kestäviin kaupunkeihin ja yhteisöihin (SDG 11). Erityisesti alatavoitteen 11.6 tukeminen yhdyskuntien jätevesien ympäristöhaittoja vähentämällä.