Isommat peltolohkot viljelijöille!
Blogi - Julkaistu 18.5.2017
18.5.2017
Peltolohkojen keskikoko Suomessa vaihtelee kunnasta riippuen 2,0 ja 3,5 hehtaarin välillä. Luonnonolosuhteet kuitenkin mahdollistaisivat selvästi isommat lohkot erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa peltolohkojen keskikoko on nyt noin 3,0 hehtaaria, kun se luonnonolosuhteiden puolesta voisi olla 15 hehtaaria.
Tanskassa ja Virossa, keskeisissä kilpailijamaissamme, viljellään reilusti yli kymmenen hehtaarin lohkoja. Ei riitä, että olemme täällä pohjoisemmassa ja markkinoiden kannalta meren takana. Lisäksi olemme omilla toimillamme pirstoneet Suomen peltolohkot. Pieni lohkokoko onkin yksi merkittävimmistä suomalaisen maatalouden tehokkuuden pullonkauloista. Pieni lohkokoko lisää turhaan traktoriliikennettä ja johtaa myös tehottomuuteen peltotöissä.
Aikaisemmin luotettiin, että markkinatalous kyllä korjaa tilanteen ja lohkot kasvavat itsestään, mutta näin ei ole käynyt. Keskeisillä peltoalueilla lohkojen keskikoko junnaa paikallaan ja paikoin lohkokoko on jopa pienentynyt. Aktiiviset maatilat hankkivat peltoa mistä saavat, eikä saatavilla oleva peltolohko ole läheskään aina oman lohkon vieressä tai tilan lähellä. Yksi keino tilanteen parantamiseksi on tilusjärjestely, jolla pystytään kasvattamaan lohkokokoa ja pienentämään viljelyetäisyyksiä. Tilusjärjestelyssä kohdealueen lohkokoko keskimäärin kaksinkertaistuu.
Tilusjärjestelyiden parissa reilut 15 vuotta toimineena minua on usein harmittanut viljelijöiden esittämien hyvienkin tilusjärjestelyideoiden kariutuminen siihen, että kohdealueen viljelijät ja maanomistajat eivät ole päässeet yksimielisyyteen parannuksista tai se että ehdotetut toimenpiteet koskettavat liian pientä määrää viljelijöitä täyttääkseen perinteisen tilusjärjestelyn edellytykset.
Maanmittauslaitoksessa on tähän asiaan herätty. Juuri nyt testataan eripuolilla Suomea 11 kohteessa maatilalähtöistä tilusjärjestelyä. Näissä pilotoinneissa etenemistapa poikkeaa perinteisestä alueellisesta tilusjärjestelystä. Maatilalähtöisessä tilusjärjestelyssä keskitytään vain halukkaiden maatilojen tilanteen parantamiseen. Mahdollisia vaihtokappaleita voidaan etsiä hyvinkin kaukaa toisistaan ja vaihtoparien etsimisessä hyödynnetään Maanmittauslaitoksen tietovarastoja. Pilottitilusjärjestelyiden eteneminen näyttää lupaavalta ja todennäköisesti syksyllä on mahdollista ottaa selvityksen alle uusia kohteita.
Nyt on tartuttava toimeen. Kasvihuoneilmiö ehkä korjaa pohjoisen sijaintimme, mutta lohkokokoa ei suurenna kukaan muu kuin me itse. Kannattaa ottaa yhteyttä Maanmittauslaitokseen, jos asia kiinnostaa.
Esittelemme Farmari-messuilla tilusjärjestelytoimintaa ja maatilalähtöistä tilusjärjestelyä.
Kirjoittaja Kalle Konttinen on tilusjärjestelypäällikkö Maanmittauslaitoksessa. Hänen vastuualueenaan ovat tilusjärjestelyt Jyväskylän eteläpuolisessa Suomessa.
Yhteydenotot puh. 040 5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi
Lisätietoja tilusjärjestelystä Maanmittauslaitoksen sivuilta.
* * *
Mikä on Suomi-ruuan valtti maailmalla? Miltä näyttää uudistunut metsästäjätutkinto? Vieläkö jokien pohjista löytyy helmisimpukoita? Farmarissa selviää myös, mitä erityistä on kotipihan raparperissa ja miten lannasta syntyy seteleitä ravinteita kierrättämällä.
Farmarissa tapaat maa- ja metsätalousministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Maanmittauslaitoksen, Maaseutuviraston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat. Aalto-yliopiston ja Iskun toteuttamalla osastolla näkyy 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit. Nähdään Farmarissa Seinäjoella 14.–17. kesäkuuta!
Kirjoitus on osa Tunne biotalous -blogisarjaa, jossa Farmarin Biotalousosaston yhteistyökumppanit esittäytyvät. Blogisarjan kirjoitukset julkaistaan touko-kesäkuussa biotalous.fi -sivustolla.