Hiukka Hyvä valmistaa hius- ja koirankarvasta öljyntorjuntamattoja
Case - Julkaistu 27.3.2023
Euroopan kampaamoissa ja partureissa syntyy joka vuosi 72 miljoonaa kiloa hiusjätettä. Koirien trimmauksesta karvajätettä jää vielä runsaasti enemmän. Tämä ehtymätön luonnonkuitu sopii tutkitusti niin öljyntorjuntaan kuin kasvualustojen katteeksi.
Startup-toimija ja yhteiskunnalliseksi yritykseksi tähtäävä Hiukka Hyvä on kehittänyt hius- ja karvakuidun kierrätystä ja jatkojalostusta Suomessa tammikuusta 2021 alkaen. Työ käynnistyi Kestävä Lahti -säätiön tuella. Aluksi opastettiin hius- ja trimmausalan yrittäjiä kuitujen kierrätykseen.
– Hiukka hyvän tarina alkoi halustani rakentaa kestävämpää kampaamoalaa ja hyödyntää alan sivuvirtoja kiertotalouden keinoin, kertoo hiusmuotoilija Miila Hyökki. Löysin tietoa yhdysvaltalaisen Matter of Trust -järjestön Clean Wave -ohjelmasta ja heidän hiuskuitumattojen tuotannostaan. Järjestöllä oli paljon tutkimustietoa mattojen kyvystä imeä petrokemikaaleja ympäristöstä ja vesistöistä.
Keskustelut järjestön kanssa johtivat yhteistyösopimukseen ja Matter of Trust toimitti hänelle Pohjoismaiden ensimmäisen hiuskuitumattojen huovutuskoneen. Kun kuitumateriaalin hankinta oli järjestetty, aloitettiin mattojen valmistus ja testikäyttö.
Tällä hetkellä Hiukka Hyvä on mukana LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja tuotekehityshankkeessa. Hiukkamatot pääsivät muun muassa testiin öljyntorjunta-altaalle. Testissä vertailtiin mattojen ja nykyään käytettävien muoviliinojen imukykyä ja kestävyyttä. Mattojen ja liinojen imukyky osoittautui yhtä hyväksi, mutta Hiukkamattojen käyttöikä on reilusti pidempi.
Mikä tekee hiuskuidusta erityisen?
Hiuskuidut muodostuvat keratiiniproteiinista, jonka rakenne on kova ja kestävä. Hiuksessa ja karvassa on kolme kerrosta: ulompi kova suomukerros (cuticle), keskikerros (cortex) ja sisäkerros (medulla). Ulompi suomukerros koostuu ohuista levykerroksista, joista jokaisessa on ilmatilaa, minkä ansiosta hius pystyy imemään öljyä itseensä jopa 5–9 kertaa painonsa verran. Aikaisempi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hiukset voivat imeä itseensä myös orgaanisia epäpuhtauksia, kuten formaldehydiä, fenolia ja raskasmetalleja; elohopeaa, kuparia, kadmiumia ja hopeaa.
Hiusten- ja karvojen käyttö kasvualustoilla
Materiaalin sisältämät typpi, fosfori ja kalium ovat hyödyllisiä kasvualustoissa. Nämä ravinteet ovat kasveille välttämättömiä niiden kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta. Huovutettu matto asetetaan mullan päälle. Matto estää samalla rikkaruohojen kasvua ja hidastaa kosteuden haihtumista.
Materiaalin saatavuus
Ihmisten ja koirien määrä maailmassa on kasvamaan päin. Yksinään Euroopassa 72 miljoonaa kiloa hiusjätettä jää vuosittain hyödyntämättä. Karvaa on vielä enemmän, miljardeja kiloa vuosittain. Voimme puhua ehtymättömästä luonnonvarasta; luonnonkuidusta, jonka tuotanto säästää viljelymaata muuhun käyttöön.
Hius- ja koirankarvaa voidaan käyttää yhdessä. Molemmat kuiduista ovat keratiinista rakentuvia proteiineja, samankaltaisilla ominaisuuksilla. Ainoastaan tekstuuri ja kuidun pituus vaihtelevat. Hiukkamattojen kestävyydessä tämä on otettu huomioon niin, että pisin kuitu tulee päälliskerrokseksi ja lyhyempi aines täytteeksi.
Hiukka Hyvän aloittamaan kierrätysliikkeeseen on lähtenyt mukaan jo toistasataa hiusalan yritystä ympäri Suomea. Ahvenanmaalla, Virossa ja Ruotsissakin on innostuttu keräämään hiuksia Hiukka Hyvän innovoimana.
Hiukkamattojen toimivuus on todettu ja valmiita käyttökohteita löytyy. Seuraavaksi on kiikarissa löytää sopivia yhteistyökumppaneita tuotteiden jatkokehitystä ja käyttöä varten sekä tuotevalmistuksen laajentamiseksi. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti olisi ihanteellista saada kuitu jatkojalostukseen mahdollisimman tehokkaasti lähellä sen syntysijaa.
Lisätietoa:
Verkkosivuilta hiukkahyva.fi .
Human Hair as Nutrient Source for Horticular Crops (researchgate.net)
Kirjoittaja: Miila Hyökki, Hiukka Hyvä -innovaation perustaja. Yhteystiedot: miila@hiukkahyva.fi, IG @hiukka_hyva, +358 443037760 .
Kansikuva: Öljynimeytystesti XAMK:in testialtaalla Kotkassa.
Agenda2030
Koonti kestävän kehityksen tavoitteista joihin vastaamme: 6, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 17