Hiilidioksidissa kuplii mahdollisuuksia

Kaksi mieshenkilöä seisoo turvakypärät ja huomioliivita päällä konttien välissä. Toinen miehistä nojaa tikkaisiin.

Blogi - Julkaistu 23.11.2023

Ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin talteenotto on tärkeä väylä kohti hiilineutraalisuutta, vaikka se ei korvaakaan päästöjen vähennystä. Hiilidioksidia voidaan varastoida maankuoreen, mutta ennen kaikkea se sopii käytettäväksi raaka-aineena.

Teknisesti hiilidioksidia osataan ottaa talteen ja hyödyntääkin. Ketjusta puuttuu kuitenkin palasia. Tarvitaan koulutusta, osaamista ja kotimaisia jalostusteknologian tarjoajia.

Toiminnan taloudellinen kannattavuus on haasteellista. Hiilidioksidin ympärille tarvitaan kysyntää, tarjontaa ja sitoutuneita toimijoita, jotta positiivinen kierre lähtee käyntiin. Se vaatii selkänojaksi tukevaa ja ennakoitavaa lainsäädäntöä.

Ruokaa ilmasta

Monenlaista on jo meneillään. Hiilidioksidista voidaan valmistaa jopa ruokaa. Kuulostaa tieteistarinalta, mutta totta se on. Suomalaisyritys Solar Foods valmistaa yksisoluproteiinia kasvattamalla mikrobeja. Menetelmässä käytetään talteen otettua hiilidioksidia ja sähköä.

Carbonaide hyödyntää hiilidioksidia kivettämällä sitä betonituotteisiin. Tällä innovaatiolla voi olla iso merkitys kaupunkien hiilineutraalisuudessa.

Hiilidioksidia muodostuu energia- ja metsäteollisuudessa sekä biokaasulaitoksissa. Hiilidioksidisivuvirroista ei näyttäisi olevan puutetta tulevaisuudessakaan. Sen sijaan fossiilisesti tuotetusta elintarvikekelpoisesta hiilidioksidista on ollut jopa pulaa.

Aluetalous avainasemassa

Useilla yrityksillä ja kaupungeilla on hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2030 mennessä. Kirjaukset ovat kuitenkin yleisluontoisia, ja käytännön toimet kangertelevat.

”Kunnissa ja kaupungeissa prosessit etenevät hitaasti. Investointipäätökset eivät ole helppoja, koska asukkaiden kustannukset tulee pitää kohtuullisina”, toteaa Espoon kaupungin edustaja.

Jätettä polttavien energialaitosten ongelmana on jätteiden suurehko fossiilinen osuus. Noin puolet laitoksissa muodostuvasta hiilidioksidista määritellään uusiutumattomiksi.

”Sekajätteen joukosta tulisi ennen energiahyödyntämistä saada pois kaikki kierrätyskelpoinen materiaali, erityisesti muovi. Tällä hetkellä poltosta syntyvälle fossiilisen hiilidioksidin poistamiselle on hyvin vähän keinoja ja kannustimia”, harmittelee Vantaan Energian edustaja.

Toimiva hiilidioksidimarkkina edellyttäisi useiden tuottajien ja hyödyntäjien sijaintia samalla alueella. Ainakin pääkaupunkiseudulla toimijoiden väliset etäisyydet voisivat mahdollistaa putkilinjan, eikä rekkarallia tarvittaisi.

Kuvassa keskellä kaksi kättä pitelee mustaa kaasumittauslaitetta, jossa on digitaalinen näyttö. Mittauslaitteen vieressä on hopean värinen pussi, jota puristaa toisen henkilön yksi käsi. Laitteen ja pussin välillä menee läpinäkyvä letku. Laitteesta lähtee myös keltainen letku.
Kaasupussinäytteestä mitataan eri kaasujen pitoisuudet kaasuanalysaattorilla (Biogas5000). Kuva: LAB-ammattikorkeakoulu.

Toimijat samaan pöytään

Hiiliketju-hanke* kokosi alan toimijoita Lahden-Lappeenrannan alueella ja pääkaupunkiseudulla pyöreän pöydän ääreen.

Hanke kartoitti yhdentoista osallistuvan yrityksen näkemyksiä hiilidioksidin talteenoton nykytilasta. Vastauksissa ilmeni, että eniten apua tarvitaan tuotteistukseen. Sivuvirtojen jalostustekniikka puuttui usein kokonaan.

Yrityksillä ei ollut tarpeeksi tietoa hiilidioksidin talteenotosta, hyödyntämismahdollisuuksista ja lainsäädännöstä.

Keskustelua toimijoiden kanssa jatketaan. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Suomeen kaksi kansainvälistä mallia alueiden hiilidioksidiliiketoiminnalle.

Nainen katsoo suoraan kameraan. Hänellä on punainen paita, tummasankaiset silmälasit ja ruskeat polkkapituiset hiukset.
Elina Virkkunen
Kasvokuva kiharahiuksisesta miehestä, jolla on ruudullinen paita. Mies katsoo hiukan sivuun kamerasta.
Joonas Mustonen

Kansikuvassa: Laitospäällikkö Olli Peräaho (oik.) ja LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Joonas Mustonen valmistelevat kaasunäytteenottoa Gasumin Oulun biokaasulaitoksella. Kuva: LAB-ammattikorkeakoulu.


Elina Virkkunen työskentelee Luonnonvarakeskuksen tutkijana. Hänen asiantuntemusalueitaan ovat biokaasuntuotanto, ravinteiden kierrätys ja turvemaiden ilmastoystävällinen viljely. Yhteystiedot elina.virkkunen@luke.fi, +358 29 532 6642

Joonas Mustonen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön CCU-aiheisissa hankkeissa. Yhteystiedot: joonas.mustonen@lab.fi, +358 50 527 8959


Agenda2030

Hiiliketju-hanke edistää seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:
9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Hankkeessa kehitetään teollista hiilidioksidiekosysteemiä palvelemaan sekä hiilidioksidin talteenottoa että hyödyntämistä.
11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Hiilidioksidin talteenotto teollisuuden, biokaasulaitosten ja jätteenpolttolaitosten savukaasuista auttaa kaupunkeja saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
13: Ilmastotekoja
Hanke vähentää ilmakehään päätyvän hiilidioksidin määrää ja valmistaa sen avulla tuotteita, joilla voidaan korvata mm. fossiilisia polttoaineita.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt13. Ilmastotekoja

*Urbaanin hiilenkierron uudet arvoketjut (Hiiliketju) -hanke. Sen koordinaattori on Luonnonvarakeskus (Luke) ja muut toteuttajat Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulu. Yhteistyötä tehdään yritysten ja kaupunkien kanssa. Päärahoittaja on Business Finland. Lisätietoja hankkeesta: Hiiliketju-hankesivu .


Aihetunnisteet: blogi, hiilidioksidi

Lue seuraava artikkeli: Biotalouden tulevaisuus ja standardit herättävät keskuste... »