Hiilidioksidissa kuplii mahdollisuuksia
Blogi - Julkaistu 23.11.2023
Ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin talteenotto on tärkeä väylä kohti hiilineutraalisuutta, vaikka se ei korvaakaan päästöjen vähennystä. Hiilidioksidia voidaan varastoida maankuoreen, mutta ennen kaikkea se sopii käytettäväksi raaka-aineena.
Teknisesti hiilidioksidia osataan ottaa talteen ja hyödyntääkin. Ketjusta puuttuu kuitenkin palasia. Tarvitaan koulutusta, osaamista ja kotimaisia jalostusteknologian tarjoajia.
Toiminnan taloudellinen kannattavuus on haasteellista. Hiilidioksidin ympärille tarvitaan kysyntää, tarjontaa ja sitoutuneita toimijoita, jotta positiivinen kierre lähtee käyntiin. Se vaatii selkänojaksi tukevaa ja ennakoitavaa lainsäädäntöä.
Ruokaa ilmasta
Monenlaista on jo meneillään. Hiilidioksidista voidaan valmistaa jopa ruokaa. Kuulostaa tieteistarinalta, mutta totta se on. Suomalaisyritys Solar Foods valmistaa yksisoluproteiinia kasvattamalla mikrobeja. Menetelmässä käytetään talteen otettua hiilidioksidia ja sähköä.
Carbonaide hyödyntää hiilidioksidia kivettämällä sitä betonituotteisiin. Tällä innovaatiolla voi olla iso merkitys kaupunkien hiilineutraalisuudessa.
Hiilidioksidia muodostuu energia- ja metsäteollisuudessa sekä biokaasulaitoksissa. Hiilidioksidisivuvirroista ei näyttäisi olevan puutetta tulevaisuudessakaan. Sen sijaan fossiilisesti tuotetusta elintarvikekelpoisesta hiilidioksidista on ollut jopa pulaa.
Aluetalous avainasemassa
Useilla yrityksillä ja kaupungeilla on hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2030 mennessä. Kirjaukset ovat kuitenkin yleisluontoisia, ja käytännön toimet kangertelevat.
”Kunnissa ja kaupungeissa prosessit etenevät hitaasti. Investointipäätökset eivät ole helppoja, koska asukkaiden kustannukset tulee pitää kohtuullisina”, toteaa Espoon kaupungin edustaja.
Jätettä polttavien energialaitosten ongelmana on jätteiden suurehko fossiilinen osuus. Noin puolet laitoksissa muodostuvasta hiilidioksidista määritellään uusiutumattomiksi.
”Sekajätteen joukosta tulisi ennen energiahyödyntämistä saada pois kaikki kierrätyskelpoinen materiaali, erityisesti muovi. Tällä hetkellä poltosta syntyvälle fossiilisen hiilidioksidin poistamiselle on hyvin vähän keinoja ja kannustimia”, harmittelee Vantaan Energian edustaja.
Toimiva hiilidioksidimarkkina edellyttäisi useiden tuottajien ja hyödyntäjien sijaintia samalla alueella. Ainakin pääkaupunkiseudulla toimijoiden väliset etäisyydet voisivat mahdollistaa putkilinjan, eikä rekkarallia tarvittaisi.
Toimijat samaan pöytään
Hiiliketju-hanke* kokosi alan toimijoita Lahden-Lappeenrannan alueella ja pääkaupunkiseudulla pyöreän pöydän ääreen.
Hanke kartoitti yhdentoista osallistuvan yrityksen näkemyksiä hiilidioksidin talteenoton nykytilasta. Vastauksissa ilmeni, että eniten apua tarvitaan tuotteistukseen. Sivuvirtojen jalostustekniikka puuttui usein kokonaan.
Yrityksillä ei ollut tarpeeksi tietoa hiilidioksidin talteenotosta, hyödyntämismahdollisuuksista ja lainsäädännöstä.
Keskustelua toimijoiden kanssa jatketaan. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Suomeen kaksi kansainvälistä mallia alueiden hiilidioksidiliiketoiminnalle.
Kansikuvassa: Laitospäällikkö Olli Peräaho (oik.) ja LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Joonas Mustonen valmistelevat kaasunäytteenottoa Gasumin Oulun biokaasulaitoksella. Kuva: LAB-ammattikorkeakoulu.
Agenda2030
Hiiliketju-hanke edistää seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:
9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Hankkeessa kehitetään teollista hiilidioksidiekosysteemiä palvelemaan sekä hiilidioksidin talteenottoa että hyödyntämistä.
11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Hiilidioksidin talteenotto teollisuuden, biokaasulaitosten ja jätteenpolttolaitosten savukaasuista auttaa kaupunkeja saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
13: Ilmastotekoja
Hanke vähentää ilmakehään päätyvän hiilidioksidin määrää ja valmistaa sen avulla tuotteita, joilla voidaan korvata mm. fossiilisia polttoaineita.
*Urbaanin hiilenkierron uudet arvoketjut (Hiiliketju) -hanke. Sen koordinaattori on Luonnonvarakeskus (Luke) ja muut toteuttajat Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulu. Yhteistyötä tehdään yritysten ja kaupunkien kanssa. Päärahoittaja on Business Finland. Lisätietoja hankkeesta: Hiiliketju-hankesivu .