Hamppu on ilmastoviisaan viljelijän kumppani

Uutinen - Julkaistu 30.8.2021

Hamppu on monikäyttöinen kasvi, joka tuo kannattavuutta maatalouden viljelykiertoon ja vähentää tehokkaasti ilmastopäästöjä sekä ravinteiden valumista vesistöihin.

Kasvi, joka hyödyntää tehokkaasti Suomen valoisat kesät ja tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä satomääriä. Kasvi, jonka massiivinen juuristo sitoo poikkeuksellisen tehokkaasti hiiltä maaperään ja kuohkeuttaa maaperän luontaisesti. Kasvi, joka palauttaa merkittävän osan käyttämistään ravinteista seuraavan vuoden kasvuston käyttöön ja parantaa tulevia satoja ja ruoantuotannon kestävyyttä. Sellainen kasvi on hamppu, jolta odotetaan nyt paljon myös maa- ja metsätalousministeriössä (MMM).

“Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen edellyttää muutoksia siinä, miten käytämme peltojamme. Hampun käytölle vuoroviljely- ja maanparannuskasvina on vahvat perusteet. Rahoitamme lisäksi parhaillaan kehityshankkeita, joissa testataan hampusta jalostamalla tehtyjen tuotteiden potentiaalia”, sanoo Hanna Mattila, MMM:n neuvotteleva virkamies.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea maataloustuottajia uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

“Meidän tehtävämme on tukea uusien kasvien markkinoiden syntymistä ja luoda yhä useammalle viljelijälle kiinnostavia ja kannattavia vaihtoehtoja tuotannolle. Suomessa on runsaat 40 000 maataloustuottajaa ja varmasti kaikille löytyy hyviä vaihtoehtoja ilmastokestävän maatalouden harjoittamiseen”, sanoo Mattila.

Hampun viljely on Suomessa vielä toistaiseksi vähäistä. Hampun viljelyyn käytettyä peltoalaa on noin 2 000 hehtaaria. Viljeltävät lajikkeet jakautuvat karkeasti ottaen kahteen luokkaan: öljy- eli siemenhamppuun ja kuituhamppuun. Öljyhampusta tehdään valtaosin hamppuöljyä ihmisten ravinnoksi. Kuituhampusta voidaan valmistaa esimerkiksi muovia korvaavia biokomposiitteja, tekstiilejä sekä rakennusmateriaaleja.

Itä-Suomen yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa valmistetaan suodattimena käytettävää biohiiltä hampun viljelyn merkittävimmästä sivuvirrasta päistäreestä eli hampun korren sisäosasta. Hampusta ja katkaravun kuorista tehty biohiili- ja biopolymeeripohjainen yhdistelmäsuodatin on antanut lupaavia tuloksia veden suodatukseen ja ravinteiden talteenottoon maataloudessa.

“Laboratoriotestien perusteella tiedämme jo, että tuote toimii toivotulla tavalla ja tehokkaasti. Nyt kokeilemme tuotetta isommalla volyymilla tyrnäväläisellä perunapellolla käytännössä. Suodatamme pellon vesivalumat ja palautamme sitten ravinteet takaisin pellolle”, sanoo professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta.

Hankkeessa ovat mukana teollisuuden rikinhallintaratkaisuihin erikoistunut BioS04-yritys, hampun jalostukseen erikoistunut Hemka Oy sekä biohiiliyritys Carbofex Oy. Salaojitetun pellon vedet keräävän putken päähän asennetaan noin kuutiometrin kokoinen hampusta valmistettu biohiilisuodatin.

“Alustavien testien perusteella saamme suodatettua pois lähes 100 prosenttia rikistä ja noin 70 prosenttia typestä, tulokset ovat siis kannustavia”, sanoo Lasse Moilanen, BioS04-yrityksen toimitusjohtaja.

MMM:n toimenpidekokonaisuudessa on rahoitettu yli 70:ää maankäyttösektorin ilmastohankkeita. Hampun käyttöä kehitetään kolmessa eri hankkeessa.

“Valtaosa maatalouden ilmastopäästöistä syntyy maaperän muokkaamisesta ja suurimmalla osalla pelloista tuotetaan rehua. Viljelymenetelmiä päästöjen vähentämiseksi on tarve kehittää ja tärkeää on myös, että viljelemme enemmän kasveja suoraan ihmisravinnoksi sekä biomateriaalikäyttöön”, sanoo Mattila.

Monipuolisen hyötykasvin mainetta varjostavat edelleen mielikuvat huumekasvista ja siihen liittyvät ennakkoluulot. Professori Lappalaisen mukaan asenteet hampun käytöstä hyötykasvina ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi positiivisempaan suuntaan viime vuosien aikana.

“Trendi on kansainvälinen ja voisi olettaa, että sama suunta tulee jatkumaan Suomessakin”, sanoo Lappalainen.

Fakta:

Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuus

• Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus.
• Tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
• Rahoittaa hankkeita, joiden on määrä osaltaan tukea Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.
• Kehittämishankkeet ovat käytännönläheisiä, tutkimustietoon perustuvia hankkeita, jotka edistävät siirtymää kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä.
• Rahoitetut hankkeet valmistuvat vuosien 2021-2023 aikana.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 30.8.2021