Suomen Kiertotalouden green deal kirittää toimialoja ympäristövastuulliseen muutokseen

Case - Julkaistu 8.8.2024

Kiertotalous on talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa sekä luonnonvarojen ylikulutusta. Laajalla yhteistyöllä valmisteltu Kiertotalouden green deal on uusi ohjauskeino, jolla vauhditetaan kiertotaloussiirtymää eri toimialoilla. Biotaloustoimijoille siirtymä luo uusia mahdollisuuksia. Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat green deal -ohjelman 12. syyskuuta 2024.

Kiertotalouden green deal on vapaaehtoinen strateginen sitoumus, joka on Suomen hallituksen keino ottaa yhdessä toimijoiden kanssa loikka kohti kiertotaloutta ja kiertotalousmarkkinoita.

Green deal on tarkoitettu yrityksille, kunnille ja maakunnille ja toimialajärjestöille. Toimien tulee tukea kiertotalousohjelman luonnonvarojen käytön vähentämiseen liittyviä tavoitteita, hiilineutraaliutta sekä kestävän talouden edistämistä vuoteen 2035 mennessä.

Green dealin avulla organisaatiot voivat tunnistaa vaikuttavimmat kiertotaloustoimet, kirittää omaa toimintaansa ja koko alaansa.

Sitoumuksen tekijät saavat tukea, tietoa ja sparrausta ministeriöiltä ja perustettavilta ”kotipesiltä”; muun muassa rahoituslähteiden löytämiseen. Mukanaolollaan organisaatiot voivat osoittaa edelläkävijyytensä kiertotalouden edistäjinä sekä pääsevät verkostoitumaan ja kehittämään yhteistyössä ratkaisuja muiden toimijoiden kanssa.

Kokonaisuus on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, tutkimuslaitosten sekä yli 90 muun suomalaisen toimijan kesken. Valmisteluun on osallistunut muun muassa suurin osa Suomen maakunnista, isoimmat kaupungit, keskeiset yritys- ja toimialajärjestöt, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä toimijoita rakennussektorilta.

Kiertotalous luo mahdollisuuksia biotaloustoimijoille

Kiertotalousohjelmalla pyritään vähentämään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä mm. kierrätyksen avulla. Toisaalta suositaan biotaloutta, jossa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja fossiilisten sijaan. Muun muassa julkisessa rakentamisessa halutaan lisätä puun osuutta. Kierto- ja biotalous yhdessä lisäävät muutoskestävyyttä ja omavaraisuutta niin Suomessa kuin EU:ssa.

Monet biotaloustoimijat voivat kasvattaa arvonlisäänsä kiertotalouden toimenpiteillä. Skenaariolaskelman mukaan suhteellisesti eniten arvonlisän kasvupotentiaalia on metsäteollisuudessa ja tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Toimia voidaan tehdä myös yhdessä: metsäteollisuuden kuiduilla voidaan korvata puuvillaa ja fossiilisia tekstiiliraaka-aineita.

Metsäpohjaisissa raaka-aineissa on paljon potentiaalia. Mäntyöljy soveltuu moniin kemianteollisuuden tuotteisiin. Prosessikaasusta voidaan ottaa talteen biopohjaista hiilidioksidia tuotteiden valmistukseen. Puun kuoresta saa arvokkaita hienokemikaaleja ja biohiiltä. Arvonlisän kasvu kuitenkin edellyttää, että tuotanto on kannattavaa ja tuotteilla on toimivat markkinat.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainevalinnoilla voidaan tukea ruokajärjestelmän kestävyyttä. Alkutuotanto ja teollisuus voivat yhteistyössä lisätä kalan ja kasvisten käyttöä sekä parantaa ravinteiden kiertoa. Myös biokaasun tuotannon ohessa saadaan talteen lannoitteiden raaka-aineita.

Pohjalla skenaariotyö ja laajaa yhteistyötä

Kiertotalouden green deal perustuu strategiseen yhteistyöhön ja skenaariotyöhön. Skenaariotyössä arvioitiin kiertotalouden mahdollisuuksia ja vaikutuksia luonnonvaroihin, ympäristöön ja talouteen. Työhön osallistuivat Suomen ympäristökeskus, VTT, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopisto ja Tilastokeskus.

Kolme työssä tehtyä skenaariota ovat perusskenaario, kiertotalousskenaario ja hiilineutraalisuusskenaario. Perusskenaario kattaa nykyiset toimenpiteet, kiertotalousskenaario esittää tehostettuja ja uusia toimenpiteitä ja hiilineutraalisuusskenaario tarkastelee kiertotalousohjelman tavoitteiden lisäksi hiilineutraalisuuden saavuttamista vuoteen 2035.

Tulosten mukaan kiertotalousohjelman tavoitteet ovat osittain saavutettavissa, mutta vaativat lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja.

Sitoumukset tehdään viidelle muutosalueelle

Green dealiin sitoutumista harkitsevan toimijan tulee ensin selvittää oleelliset muutosalueet, joihin se omalla toiminnallaan voi vaikuttaa. Vaikuttavimmat toimenpiteet ja tavoitteet on jaettu viiteen muutosalueeseen:

1. Resurssiviisas rakennettu ympäristö
2. Kiertotalouteen perustuva teollisuus
3. Kestävä kulutus ja jakamistalous
4. Materiaalitehokas energiajärjestelmä
5. Uudistuva ruokajärjestelmä.

Muutosalueet jakautuvat toimenpidealueisiin. Green dealiin hakeutuva toimija valitsee omat toteutettavat toimenpiteensä vähintään kahdelta toimenpidealueelta. Tämän jälkeen toimija laatii konkreettiset toimenpiteet omaan toiminta-alueeseensa ja lähtötasoonsa pohjautuen.

Toimenpidelistauksen jälkeen tutkijoista koostuva arviointiryhmä antaa suosituksensa sitoumuksen hyväksymisestä tai muutosehdotuksista ministeriöille. Toimijan ylin päättävä taho hyväksyy sitoumuksen.

Toimija sitoutuu raportoimaan edistymisestään joka kolmas vuosi. Tukena on kiertotalouden green dealin ohjausryhmä, joka seuraa sitoumusten toteutumista sekä antaa neuvoja tavoitteiden saavuttamiseen.

Julkaisu syyskuussa

Kiertotalouden green deal auttaa kiertotalouteen tähtääviä organisaatioita yhteistyön ja verkostojen avulla. Sen tavoitteena on myös esitellä kiertotalousratkaisujen rahoitusmahdollisuuksia sekä jakaa ideoita ja toimintamalleja vaikuttaviin kiertotaloustoimenpiteisiin.

Kokonaisuutta esitellään julkistustilaisuudessa 12. syyskuuta. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa ensimmäisten sitoutujien suunnitelmia siitä, miten he aikovat edistää kiertotaloutta omissa organisaatioissaan vuoteen 2035 mennessä.

Lisätietoa Kiertotalouden green dealista ympäristöministeriön verkkosivulla

Kirjoittajat: Reetta Pilhjerta ja Tarja Ollas, biotalous.fi:n toimitus, Tapio