”EU:ssa biotalous mielletään helposti maataloudeksi”

Case - Julkaistu 28.4.2023

Suomessa biotalouden toimijoilla menee hyvin. TKI-rahoitusta on tarjolla ja tuotteet käyvät kaupaksi. Biotalouden osaajia tarvitaan kuitenkin lisää.

”On haaste saada EU ymmärtämään biotalouden rooli. EU:ssa biotalous mielletään usein maataloudeksi”, johtaja Maarit Lindström Metsäteollisuus ry:stä sanoo.

Lindströmin mukaan biotalouden rooli ymmärretään Suomessa hyvin, ja yksi osoitus siitä on täällä laadittu biotalousstrategia. EU-edunvalvonnan roolia olisi kuitenkin syytä kasvattaa.

Lindström osallistui 20. huhtikuuta Helsingin Kalastajatorpalla pidettyyn paneelikeskusteluun. Keskustelu oli osa Puunjalostusinsinöörien kevätseminaaria. Keskustelun neljä panelistia olivat Uusi puu -kilpailun tuomariston jäseniä, ja tilaisuudessa myös palkittiin tämänvuotisen kilpailun parhaimmisto.

Tuotekehitys kaiken a ja o

Paneelikeskusteluun osallistunut kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) iloitsi siitä, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-rahoitus on nousemassa hallitusohjelmaan: ”TKI-rahoituksen turvin pystytään luomaan paljon uutta.”

Myös Maarit Lindström oli kiinnittänyt huomiota Petteri Orpon (kok.) hallitustunnustelukysymykseen ja puolueiden vastauksiin. ”TKI-rahoituksesta kaikilla on yhteinen näkemys: kenelläkään ei ole mitään sitä vastaan.”

Apulaisprofessori Ville Leminen LUT-yliopistosta huomautti, että myöskään perustutkimuksen rahoitusta ei sovi unohtaa. Hänen mukaansa yritysten tulisi tehdä yhteistyötä paitsi toisten yritysten myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. ”Niin päästäisiin nopeammin hyviin tuloksiin.”

Suomi ykkönen patenteissa

Biotuotealalle tarvitaan kuitenkin entistä enemmän osaajia. Lemisen mukaan koulutukseen panostaminen on keskeistä ja kansainvälistymiseen on pyrittävä.

”Suomeen pitää houkutella parhaat talentit opiskelemaan. Sitä kautta he päätyvät suomalaisiin yrityksiin”, Leminen sanoi.

Lindström muistutti, että vain noin viidennes yrityksissä TKI:n parissa työskentelevistä henkilöistä on tohtoritason tekijöitä.

”Jokainen voi omassa työssään ajatella: mitä olisi mahdollista tehdä toisin”, Lindström rohkaisi.

Reippaasta asenteesta kertoo se, että Suomi on ykkönen monenlaisissa biotalouden patenteissa, yhtenä esimerkkinä jäteveden ja lietteen talteenottoa käsittelevissä.

”Se osoittaa, että biotalouden toimiala on uudistumiskykyinen ja että yhtiöt haluavat kansainvälisille markkinoille”, Lindström totesi.

Yritykset erilaistuvat

Lindström huomautti, että markkinaehtoisestikin biotalouden tuotteilla on todella hyvät näkymät ja että niiden markkina vetää. Markkinat päättävät, mikä ratkaisu on lopulta kilpailukykyisin.

Suomen Metsäsäätiön vt. toimitusjohtajan Matti Mäkelän mukaan biotuotealan yritykset ovat erilaistumassa. Niiden tuoteportfoliot muuttuvat yhä vaihtelevammiksi ja tuotteita tulee lisää.

Kansanedustaja Savola oli pahoillaan siitä, että julkisen sektorin hankinnoissa betoni tuppaa helposti ajamaan puurakentamisen ohi. Hänen visionsa on, että Suomesta tulee Euroopan kärkivaltio puurakentamisessa ja puuinnovaatioiden käytössä.

LUT-yliopiston Leminen huomautti, että Uusi puu -kilpailuehdotuksissakin oli mukana todella monentyyppisiä ratkaisuita. ”Mukana oli muun muassa muovittomia ratkaisuita. Ne kertovat isoista trendeistä.”

Biotaloutta käsittelevän paneelikeskustelun juonsi Kirsi Alm-Siira (vas.) ja keskusteluun osallistuivat Matti Mäkelä, Mikko Savola, Maarit Lindström ja Ville Leminen. Kuva: Tarja Anttila, Tapio Oy