Eurooppalainen biotalous perustuu biomassojen kestävään käyttöön
Blogi - Julkaistu 19.5.2017
19.5.2017
EU:n biotalousstrategia julkaistiin viisi vuotta sitten ja se oli luonteeltaan hyvin selkeästi kasvustrategia. Talouskriisin kourissa kärvistellyt Eurooppa oli valmis suureen muutokseen, jotta talouskasvu saataisiin käyntiin ja siinä sivussa ratkottaisiin myös ilmastomuutokseen liittyviä kysymyksiä. Samana vuonna kun EU:n biotalousstrategia julkaistiin, Suomi aloitti oman strategiansa valmistelun. Meilläkin oli suuri tarve saada paikallaan junnaavaan talouteen piristysruiske, mikä näkyi myös lopputuloksessa, kun Suomen biotalousstrategia julkaistiin vuonna 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä ”Kasvun kärjet”.
Euroopassa on runsaasti käyttämättömiä uusiutuvia luonnonvaroja ja samaan aikaan maanosaamme tuodaan muualta 30 – 40 prosenttia kaikista täällä kulutetuista raaka-aineista ruoka mukaan lukien. Maapallon väestö kasvaa nopeasti ja sen myötä myös ruuan, energian ja raaka-aineiden kulutus. Kestävän kehityksen nimissä maanosamme on muututtava omavaraisemmaksi ja vähemmän tuontiriippuvaiseksi. Biotalous on suuri mahdollisuus koko Euroopalle, joka on asettanut itselleen tavoitteen tulla hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2050 mennessä. Se merkitsee vähittäistä luopumista fossiilisista raaka-aineista ja niiden korvaamista uusiutuvilla luonnonvaroilla. Kiertotaloudella on biotalouden rinnalla suuri merkitys matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
EU:n biotalousstrategiassa esitettiin toive että jäsenmaat tekisivät omat biotalousstrategiansa ja niin on tapahtunutkin. Seitsemäntoista jäsenmaata on tähän mennessä julkaissut omansa, joista tuoreimpien joukossa ovat Ranskan ja Norjan biotalousstrategiat. Ruotsi valmistelee täyttä päätä omaa strategiaansa. Saksalla ja Hollannilla on ollut biotalousstrategia jo pitkään. Espanja sai omansa valmiiksi vuonna 2015. Biotalous kulkee kuitenkin eri tahtia eri jäsenmaissa eikä suurin osa uusista jäsenmaista (EU 13) ole vielä aloittanutkaan biotalousstrategioiden laadintaa.
EU:n biotalousstrategia on biomassavetoinen ja sama on nähtävissä myös jäsenmaiden strategioissa. Niissä on muitakin yhteisiä piirteitä: sektorien ja elinkeinojen välistä yhteistyötä halutaan vahvistaa, biotalouspohjaisten uusien tuotteiden markkinoille pääsy halutaan varmistaa, uusiutuvien luonnonvarojen kannattava ja kestävä käyttö ja niiden tuottaminen halutaan turvata, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa halutaan kehittää ja kiertotaloutta halutaan lisätä.
Kunkin maan kansalliset erityispiirteet näkyvät luonnollisesti myös niiden strategioissa. Pieni Suomi, joka joskus tunnettiin Nokialandiana, haluaa olla biotalouden vastuullinen edelläkävijä. Se on komeasti sanottu ottaen huomioon väkilukumme: edustamme vajaata promillea maapallon väestöstä. Määrätietoisen toiminnan ansiosta olemme kuitenkin saaneet jalansijaa ja sananvaltaa EU:n biotalousstrategian uusimiseen tähtäävissä prosesseissa.
Tutkimusasioista vastaava pääosasto (DG RTD) on vastuussa EU:n biotalousstrategian päivityksestä. Sen alaisuudessa toimii maataloustutkimuksen pysyvä komitea (SCAR), jolla on apunaan biotalouden strateginen työryhmä (SWG Bioeconomy). Työryhmä on valmistellut kevään mittaan komissiolle kirjettä, joka on jäsenmaiden kannanotto EU:n biotalousstrategian uudistamisesta.
EU:n biotalousstrategia julkaistiin 2012 ja sen jälkeen toimintaympäristö on muuttunut paljon: nyt tarvitaan laajaa poliittista keskustelua biotalouden roolista Euroopassa. SWG Bioeconomy ehdottaa, että uudessa strategiassa painotettaisiin biomassojen kestävää tuotantoa ja käyttöä, alueellisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Tavoitteena on muutos, joka johtaa kestävämpään talouteen. Biotalouden kannalta tärkeitä politiikkalohkoja ovat yhteinen maatalouspolitiikka, energia- ja ilmastopolitiikka, ruoka-, metsä-, ympäristö-, teollisuus- ja kalatalouspolitiikat. SWG Bioeconomy toivoo myös, että EU:n uudessa biotalousstrategiassa jäsenmaille ja liitännäisjäsenille annetaan mahdollisuus osallistua sen hallintoon ja että biotalous asetetaan korkealla EU -politiikassa.
Suomen biotalousstrategia arvioitiin vuonna 2016 hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmä päätti, ettei strategiaa tarvitse uusia vielä. Asiaan voidaan varmaankin palata sen jälkeen, kun EU:n biotalousstrategian uudistamista koskeva komission päätös on saatu ja tiedetään paremmin, millaisilla painotuksilla eurooppalainen biotalous etenee. Hiukan näyttää siltä, että taloudellista kasvua painottavan tavoitteen rinnalle saattaa olla tulossa ”resilienssi” -näkökulma, jolla pyritään parantamaan yhteiskuntien sopeutumiskykyä muuttuvassa maailmassa.
Blogin kirjoittaja on apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö
liisa.saarenmaa@mmm.fi, puh. 029 516 2429
Lisätietoa EU:n ja jäsenvaltioiden biotaloudesta: Knowledge Centre for Bioeconomy