Erätalous on biotalouden ydintä

Blogi - Julkaistu 7.5.2015

7.5.2015

Erätaloudella tarkoitettiin aikanaan pyyntikulttuuria, jolla saatiin särvintä pöytään. Samalla vallattiin erämaita ja elettiin osana luontoa. Nykyään erätalous on käsitteenä samea, mutta niin on biotalouskin. On kuitenkin varmaa, että erätalous on biotalouden ydintä. Varmuus tulee siitä, että eränkäynnin ehdottomana reunaehtona on kestävyys.

Mitä on tämän päivän erätalous?  Jos sovittaisiin aluksi, että metsästys, kalastus, riistanhoito ja kalavesien hoito on erätaloutta.  Se tarkoittaa silloin sitä, että siinä on mukana puolitoista miljoonaa kansalaista. He kalastavat, metsästävät ja saavat saalista, lisukkeeksi marjastavat ja sienestävät, hoitavat luontoa, rakentavat ja korjaavat, ostavat pyydyksiä ja muita eräkamppeita, kasvattavat koiria ja matkailevat hakiessaan eräelämyksiä. Tästä kokonaisuudesta erätalous muodostuu.

Erästelijät ovat harrastajia, mutta osa saa siitä myös elantonsa. He käyttävät palveluja ja työllistävät. He tuottavat hyvinvointia ja mitä he itse saavat? Hyvinvointia, virkistystä ja sosiaalista pääomaa, jonka senkin voi arvottaa. Erätalouden kytkös luonnonsuojeluun on vahva vaikka siinä lajisuojelun näkökulmasta ristiriitoja onkin.

Onko erätaloudella yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Harrastajalleen se on arvokas elämäntapa, ammattilaiselle elinehto, mutta maankäytön ratkaisuissa erätalous jää helposti metsätalouden, luonnonsuojelun tai muun luonnon käytön varjoon. Miksi?  Siksi, että meillä ei ole tietoa suomalaisen erätalouden arvosta.  Hirvikin on edelleen joillekin kirosana, vaikka sen vuosittainen lihanarvo on monikertainen poronlihaan verrattuna.  Entä karhu, sanokaa joku jota se ei puhuttelisi!

Meillä on vain erillisiä erätalouden tunnuslukuja, mutta niitä ei ole laskettu yhteen. Norsukin on vaikuttava ilmestys vain kokonaisena. Jos joku osaisi kertoa, että suomalaisen erätalouden kokonaisarvo on niin ja niin monta sataa miljoonaa euroa, se huomioitaisiin maan ja vesien käytön ratkaisuissa yhtä arvokkaana talouden elementtinä kuin vaikkapa metsätalous, energiatalous, kaivannaistalous, porotalous tai ”suojelutalous”.

Erätaloutta pidetään vallan kammareissa puuhasteluna. Erätalous tarvitsee lukuja ja niitä ollaan tuottamassa. Kun sen kokonaisarvo ja merkitys yhteiskunnassamme ymmärretään, avautuu uusia polkuja ja näköaloja erätalouden kehittymiselle. Se voisi olla vientituote.

Kirjoittaja: Jukka Bisi, Erätalouspäällikkö, Metsähallitus
jukka.bisi@metsa.fi