Brysselin sidosryhmätilaisuudessa napattiin hiilestä kiinni

Uutinen - Julkaistu 2.10.2024

Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus on ollut mittava panostus maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön ilmastoratkaisujen tutkimukseen ja kehittämiseen. Tiistaina 1.10. Brysselissä pidetyssä tilaisuudessa syvennyttiin siihen, miten kokonaisuuden ja sen hankkeiden tulokset voivat tukea Euroopan unionin vuosien 2024−2029 strategisen ohjelman kehittämistä.

Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudesta on vuodesta 2020 lähtien rahoitettu yli 150 tutkimus-, innovaatio-, kehittämis- ja tietohanketta. Hankkeissa on tutkittu ja kehitetty keinoja, joiden avulla maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa. Kokonaisuudessa on edistetty myös maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen ja varautumista lisääntyviin riskeihin. Viimeiset hankkeet ovat päättymässä tämän vuoden lopussa.

Tiistaina 1.10. MMM, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa ja Luonnonvarakeskus järjestivät Brysselissä sidosryhmätilaisuuden, jossa avattiin kokonaisuutta ja sen tulosten antia Euroopan unionin ilmasto- ja kestävyyspolitiikan kehittämisen näkökulmasta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 70 Euroopan unionin parissa työskentelevää päätöksentekijää, virkahenkilöä, toimittajaa ja muuta sidosryhmien edustajaa.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen totesi avauspuheenvuorossaan, että päästövähennysten ja hiilensidonnan aikaansaaminen maa- ja metsätaloudessa on haaste kaikille. Nämä ja ilmastokestävämmät ratkaisut edellyttävät käyttäytymisen muutosta, osaamisen kehittämistä, tietopohjan vahvistamista ja tietojärjestelmien toiminnan varmistamista.

”Hiilestä kiinni -kehittämishankkeet, tieto-ohjelma ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tarjoavat tietopohjan ja kivijalan maankäyttösektorin ilmastotoimien kehittämiseen ja toimeenpanoon. Viime vuosina hankkeet ovat tuoneet maanviljelijöitä, metsänomistajia, tieteentekijöitä ja monia muita toimijoita yhteen eri puolilla Suomea”, Pesonen kiteytti kokonaisuuden merkitystä.

”Samanaikaisesti meidän on edistettävä kestävää metsänhoitoa ja kannattavaa ruoantuotantoa kaikkialla Euroopan unionissa. Tarvitsemme näihin sekä tutkittua tietoa, kokemuksia ja uusia käytännön sovellutuksia”, Pesonen painotti.

Tuloksia on jo hyödynnetty käytännössä

Ohjelmapäällikkö Mikko Pohjola loi katsauksen Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen ja erityisesti tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan. Pohjola kertoi, että hankkeiden tuloksia on tähän mennessä hyödynnetty muiden muassa metsänhoidon suositusten päivityksissä, maa- ja metsätalousalan koulutusten sisällöissä, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimissa, kasvihuonekaasuinventaarion kehittämisessä. Hankkeiden työn pohjalta on myös syntynyt innovaatioita ja uutta yritystoimintaa muiden muassa hiililaskennan parissa.

Lisäksi ohjelmaan osallistuneiden hankkeiden vaikuttavuutta on tuettu erillisen kiihdyttämöohjelman avulla. Maankäyttösektorin ilmastovaikutusta koskevan tutkimuksen jatkuvuuden edistämiseksi T&I-ohjelmassa on painotettu erityisesti tieteellisen uransa alussa olevien tutkijoiden tukemista.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat esittelivät neljä tutkimus- ja innovaatiohanketta. Ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen kertoi LandUseZero-hankeesta, jossa on tarkasteltu tuulivoimaa ja maankäytön muutoksia ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmista. Tulosten mukaan tuulivoiman vaikutukset päästövähennyksiin riippuvat siitä, missä määrin tuulivoimalla korvataan fossiilisia päästöjä. Tuulivoiman vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle todettiin enimmäkseen negatiivisiksi, mutta vaikutuksia voidaan lieventää sijainninohjauksen, törmäyksiä estävien teknologisten ratkaisujen ja luontokompensaation avulla. Tuulivoiman kestävyyden kannalta hyväksyttävyys onkin keskeistä.

Erikoistutkija Helena Soinne esitteli peltomaan hiilensidontaan pureutuvaa Hiiletin-hanketta. Tulosten mukaan orgaanisen hiidensidonnan vahvistamisessa on keskeistä huomioida paikalliset maaperäolosuhteet, alueelliset hallintakeinot sekä orgaanisten maanparannusainesten ja sopivien sivuvirtojen saatavuus.

Tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi kertoi HILMARI-hankkeessa tehdyistä politiikkasuosituksista, jotka liittyvät metsiä ja puutuotteita koskeviin ohjauskeinoihin. Johtava tutkija Narasinha Shurpali puolestaan kertoi NC-Grass -hankkeen parissa tutkituista keinoista tukea maidon- ja lihantuotannon kestävyyttä, kuten nurmipeltojen hoitokäytännöistä.

Esityksiä kommentoivat komissiosta Christian Holzleitner (DG CLIMA), Matthias Leonhard Maier, (DG AGRI), Johannes Weber (DG R&I) ja Herwig Ranner (DG AGRI).

Biotalous on laaja-alainen hyvinvoinnin lähde

Suomen Coreper I -suurlähettiläs Lauri Hirvonen avasi puheenvuorossaan Suomen näkökulmia ajankohtaisiin Euroopan unionin ilmasto- ja kestävyysasioihin. Suomi lähetti maanantaina 30.9. komissaariehdokkaille kirjeet, joissa korostetaan Suomen avaintavoitteita − kokonaisturvallisuutta, strategista kilpailukykyä ja puhdasta siirtymää.

”Suomi on sitoutunut Euroopan unionin 90 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2040 mennessä. Toimien on oltava pragmaattisia ja toteuttamiskelpoisia. On huomioitava ruokaturvan ja ruoantuotannon jatkuvuuden turvaaminen eri puolilla Eurooppaa”, Hirvonen painotti.

Seuraava komissio tulee päivittämään EU:n biotalousstrategian. Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mukaan biotaloudella ja kiertotaloudella on paljon annettavaa EU:n taloudelliselle kehittämiselle.

”Biotalouden potentiaali EU:n taloudellisessa kehityksessä on merkittävä. On varmistettava, että EU:n tuleva biotalousstrategia kattaa koko arvoketjun alkutuotannosta lopputuotteisiin ja siinä on teknologianeutraali näkökulma prosessointiin. Pohjoismaille on myös tärkeää, että metsäbiotalouden tutkimustarpeet otetaan vahvasti huomioon EU:n puiteohjelmassa”, Buchert sanoi.

Suurlähettiläs Hirvonen muistutti biotalouden kattavan useita sektoreita, kuten metsäalan, kiertotalouden, maatalouden, lääketeollisuuden ja merenkulkuun sidoksissa olevat alat. Hän pitikin tärkeänä, että useat komission pääosastot osallistuvat aktiivisesti biotalousstrategian päivitystyöhön.

”On ratkaisevan tärkeää, että biotalous nähdään laaja-alaisena ajurina kasvulle, hyvinvoinnille, kestävyydelle sekä tutkimukselle ja innovaatioille”, Hirvonen korosti.