Biotaloutta julkisiin hankintoihin
Blogi - Julkaistu 15.11.2017
15.11.2017
Meille biotalouden ja uusien liiketoimintamallien parissa toimiville tuttu mantra on, että yritykset tarvitsevat kotimaisia referenssejä saadakseen selkänojaa matkalla kansainvälisille markkinoille. Näissä yhteyksissä katse suunnataan monesti julkisiin hankintoihin.
Ihan hyvästä syystä, sillä valtio ja kunnat ostavat vuosittain erilaisia palveluita, tuotteita ja rakennustöitä 35 miljardin euron edestä. Summa on noin viidennes bruttokansantuotteestamme. Julkisilla hankinnoilla on siis todellista potentiaalia vaikuttaa esimerkiksi biotalouden tarjoamien ratkaisujen toteutumiseen ja elinvoimaisuuteen.
Mitä voisikaan tapahtua, jos hankinnat suunnattaisiin aina, tai edes yhä useammin, hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin? Haettaisiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka täyttävät hankkijan tarpeet, ovat kaikin puolin fiksuja ja antavat kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia yrityksille.
Kuntiin hankittaisiin puisia rakennuksia, biopohjaista energiaa ja ravinteiden kierrätystä. Kouluissa ja vanhainkodeissa syötäisiin paikallisesti tuotettua ruokaa ja ruokahävikki hyödynnettäisiin järkevästi. Luontoperäiset ratkaisut hulevesien pidättämiseksi sekä metsien hyvinvointivaikutuksiin perustuvat terveydenhuollon keinot olisivat niin ikään tuttuja vaihtoehtoja hankintatoimen työpöydillä. Hankintojen kautta voitaisiin päästä aivan uusin ratkaisuihin, kun hankkija kertoo omat tarpeensa markkinoille ilman tiukkoja rajoituksia toteutusmuodosta. Tarjoajat voivat vastata tällöin innovatiivisilla tuotteilla tai palvelumalleilla.
Biotalouden ratkaisut tuntevana, mutta täydellisenä hankintauntuvikkona olen saanut oppia, että ajatus innovatiivisesta julkisista hankinnoista on hieno, mutta käytännön toteutuminen monimutkaista.
Hankinnan tekijältä löytyvä oikea tahtotila ja uusien hankintaprosessien käyttöönotto ovat hyvä lähtökohta. Mutta miten käy, kun useiden tarjoajien ratkaisut yrityssalaisuuksineen pitäisi saada koottua yhteen osallistavan markkinavuoropuhelun nimissä? Entä kuinka hankkija voi hallita uusiin ratkaisuihin ja teknologioihin liittyviä riskejä suuremmissa hankinnoissa?
Kokoamme parhaillaan valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa parhaita käytäntöjä innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Uutta toimintamallia varten on haettu esimerkkejä edelläkävijämaista, kuten Tanskasta ja Hollannista. Julkisten hankintojen suuntaamisessa tapahtuu nyt muutenkin paljon, sillä keväällä perustetaan innovatiivisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Toivottavasti näillä eväillä saadaan tuupattua uusia biotalousratkaisuja koti- ja ulkomaan markkinoille.
Kirjoittaja Essi Lahti Tapiosta toimii biotalouden asiantuntijana Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen innovatiiviset hankinnat -hankkeessa, jossa etsitään parhaita toimintatapojen julkisten hankintojen ohjaamiseen. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Toteuttajina ovat Motiva Oy, Tapio Oy, Turun ja Lapin yliopistot sekä PTCservices.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: www.tietokayttoon.fi