Biotalous työllistää joka kymmenennen suomalaisen
Uutinen - Julkaistu 18.12.2024
Ennakkotietojen mukaan biotalouden arvonlisäys oli 29,3 miljardia euroa vuonna 2023, ja laskua edellisvuodesta oli kolme prosenttia käyvin hinnoin. Biotalous muodosti Suomen kansantalouden arvonlisästä 12 prosenttia.
Biotalouden toimialat työllistivät viime vuonna 308 800 henkilöä, mikä oli 11 prosenttia kaikista työllisistä. Biotalouden työllisten määrä väheni edellisvuodesta 5 900 henkilöllä. Vielä 2010-luvun alussa biotalous työllisti 348 200 henkilöä. Eniten biotalouden työpaikkoja tarjoaa edelleen maatalous, 63 200 työllistä.
”Biotalouden tuotos oli 86,1 miljardia euroa eli 16 prosenttia koko kansantalouden tuotoksesta. Biotalouden tuotos väheni edellisvuoden käypähintaisesta tuotoksesta seitsemän prosenttia”, kertoo yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä Lukesta.
Metsäsektorilta kolmannes biotalouden arvonlisäyksestä
Metsäsektori tuotti kolmanneksen biotalouden arvonlisäyksestä eli 9,5 miljardia euroa. Arvonlisä laski yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Kohonneista raaka-aine- ja energiakustannuksista sekä heikentyneestä viennistä huolimatta metsäsektori on pysynyt biotalouden kulmakivenä.
Biotalouden työllisten määrästä viidennes eli 61 000 henkilöä toimii metsäsektorilla. Määrä kasvoi 900 henkilöllä vuoden takaisesta. Sekä metsätaloudessa että massa- ja paperiteollisuudessa työllisten määrä lisääntyi, mutta puutuoteteollisuudessa työlliset vähenivät.
Elintarvikesektorin osuus arvonlisästä kasvoi
Pääasiassa maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta koostuvan elintarvikesektorin arvonlisä päätyi 5,1 miljardiin euroon ja tuotos 19,7 miljardiin euroon. Sektorin osuus biotalouden arvonlisäyksestä oli 17 prosenttia ja tuotoksesta 23 prosenttia. Osuudet ovat kasvaneet hieman viime vuosina elintarviketeollisuuden kasvaessa.
Biotalouden työllisistä kolmannes työskentelee elintarvikesektorilla, 104 500 henkilöä.
”Maatalouden toimiala pysyi biotalouden suurimpana työllistäjänä, vaikka maatalouden työllisten määrä onkin vähentynyt 23 000 henkilöllä 2010-luvun alusta lähtien. Missään muualla biotaloudessa työllisten määrä ei ole vähentynyt yhtä merkittävästi”, Sauvula-Seppälä toteaa.
Biotalouden palvelut jatkavat kasvamista
Biotalouden palvelut, lähinnä luontomatkailu ja virkistyskäyttö, ovat jatkaneet kasvuaan koronavuosien jälkeen. Biotalouden palveluiden tuotos kasvoi 4,7 miljardiin euroon, ja arvonlisä oli 2,1 miljardia euroa. Arvonlisän osuus koko biotalouden arvonlisästä kasvoi prosenttiyksiköllä seitsemään prosenttiin.
Biotalouden palvelut työllistivät 40 000 henkeä. Määrä on lisääntynyt reilussa kymmenessä vuodessa 10 000 hengellä. Biotaloudessa työllisyyden kasvu on ollut suurinta palveluissa.
Biotalousluvut on tuotettu Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen yhteistyönä.
Keskeiset termit
- Tuotos perushintaan koostuu kalenterivuoden aikana valmistetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Biotalouslaskelmissa ei arvioida markkinatonta tuotosta.
- Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää kokonaisarvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut).
- Työllisiksi luetaan kansantalouden tilinpidossa kaikki ne palkansaajat ja itsenäiset yrittäjät, jotka osallistuvat kansantalouden tuotantotoimintaan. Tilastoinnin kattavuus on laajempi kuin työvoimatutkimuksessa, sillä tilinpidon työllisissä ei ole määritelty työllisten ikärajoja ja muun muassa varusmiehet/-naiset lasketaan kuuluviksi työllisiin.
Luonnonvarakeskuksen uutinen 18.12.2024