Biotalous tarvitsee metsää

Blogi - Julkaistu 25.5.2015

25.5.2015

Kehittyvä biotalous perustuu metsään. Suomalainen elinkeinotoiminta on alusta alkaen rakentunut metsän varaan. Metsä tarjosi aikanaan riistamaita ja puitteet suomalaiselle metsästyskulttuurin kehittymiselle. Sittemmin metsiä hyödynnettiin kaskeamalla ja tervan tuotannossa. Sahateollisuuden kautta metsille saatiin lisää rahallista arvoa ja täten metsä toimi pohjana kansainvälisen kaupan synnylle. Kaiken tämä suomalaiset metsät ovat kestäneet ja voivat itse asiassa nykyisin paremmin kuin koskaan.

Metsä on kiistatta uusiutuva luonnonvara. Kaikki tiedämme, että Suomessa puuta kasvaa vuosittain merkittävästi enemmän kuin sitä korjataan. Todellakin – puustopääoma karttuu vuosi vuodelta. Minkä muun kotimaisen luonnonvaran kohdalla voidaan puhua vastaavasta ilmiöstä? Ennen ajateltiin, että teollisuuden käyttöön korjatusta runkopuusta saadaan lankkua, sellua ja paperia ja siinäpä se. Nyt tilanne on koko lailla toisenlainen, ja kehitys on hurjaa. Puusta saa toki perinteisiä tuotteita edelleen, mutta uudet tuotteet tulevat ryminällä laboratorioista markkinoille. Teollisuudessa on myös huomattu, että puu on puuta kokonaisuudessaan: Juuret, kannot ja latvukset ovat samaa puuta kuin runkopuu, ja niitä voidaan hyödyntää paitsi energiahakkeena myös monipuolisena raaka-aineena erilaisissa prosesseissa.

Yllättävää kyllä, puubiomassan energiakäyttö on alkanut huolestuttaa ympäristöjärjestöjä. Perusteena on esitetty monimuotoisuuden ja maaperän köyhtymistä. Omituisin kuultu väite on ollut, että puun poltosta vapautuu hiilidioksidia, joten se ei ole yhtään fossiileja parempi energianlähde. Tämä on käsittämätön väite! Puun sisältämä hiili on maan pinnalla olevaa nopeakiertoista hiiltä, joka sitoutuu takaisin kasvillisuuteen ja uuteen puusukupolveen muutaman kymmenen vuoden aikana. Niin kauan kuin metsien kokonaiskasvu on suurempi kuin puun käyttö, metsät toimivat hiilinieluina. Kivihiilen poltto sen sijaan vapauttaa miljoonia vuosia sitten sitoutunutta hiiltä maan uumenista ilmakehään. Bioenergian ja fossiilienergian ympäristöystävällisyydestä ei tällä perusteella pitäisi edes puhua samana päivänä!

Biotalouden ydin on fossiilien korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ja uusilla prosesseilla. Tämä ei koske vain energian tuottamista, vaan koko luonnonvarapolitiikkaa ja kaikkia teollisuuden aloja. Puu taipuu raaka-aineena moneksi, ja siitä voidaan tehdä melkein mitä tahansa. Messuilla on jo nähty huikeita esimerkkejä erilaisista puukomposiittituotteista, puuperäisistä muoveista ja uusilla prosesseilla tuotetuista puupohjaisista kemikaaleista. ”Puupolttoainetta” voi jo tankata huoltoasemilta. Biotalous etenee jättiaskelin, elleivät kapeakatseiset rajoitukset sitä estä. Biotalouden pohjana Suomessa on metsä, joka on jälleen viemässä meidät kohti parempia aikoja.

Kirjoittaja:
Antti Otsamo, kehitys- ja ympäristöpäällikkö
Metsähallitus, metsätalous    
antti.otsamo(ät)metsa.fi