Biotalous- ja cleantech-strategiat läpivalaisussa: millä keinoin kohti systeemimuutoksia?

Blogi - Julkaistu 18.5.2016

18.5.2016

Valtioneuvosto teki vuonna 2014 päätöksen cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta. Päätöksen perustana olevissa strategia-asiakirjoissa määritellään toimenpiteitä, joilla tavoitellaan näiden alojen liiketoiminnan uusiutumista ja tätä kautta hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Koska istuva hallitus on päättänyt arvioida strategioiden sisältöä, on nyt hyvä aika tarkastella kunnianhimoisten pyrkimysten ja niiden saavuttamiseksi määriteltyjen toimenpiteiden suhdetta. Samalla tärkeää on pohtia sitä, millä edellytyksin toimenpiteet voivat täyttää niille asetetut tavoitteet ja tukea sellaisia systeemisiä muutoksia, joilla saavutetaan strategioissa määritellyt ”talouden uudet aallot”. Näitä edellytyksiä selvitämme valtioneuvoston kanslian rahoittamassa CLEANBIO-hankkeessa.

Biotalous- ja cleantech-strategioiden toimenpiteet koskevat:

• Suomen maakuvan rakentamista ja hyödyntämistä
• investointien edistämistä
• demonstraatioympäristöjen luomista sekä
• kilpailukykyisen toimintaympäristön vahvistamista.

Huomio on siis yhtäältä aktiivisessa viennin edistämisessä ja investointien houkuttelussa sekä toisaalta uusien innovaatioiden kehittämisen tukemisessa ja niille suotuisten kotimarkkinoiden luomisessa.

Molemmat strategiat tunnistavat julkisen sääntelyn merkityksen systeemimuutoksen vauhdittamisessa. Cleantech-strategia tarkastelee biotalousstrategiaa monipuolisemmin asiaa, nostaen esille lainsäädännön ja julkisen ohjauksen paitsi rajoittavan, myös mahdollistavan roolin. Sääntelyn uusille investoinneille asettamien hidasteiden poistaminen ei yksin riitä, vaan samaan aikaan tarvitaan vanhaa ylläpitävien ja ”polkuriippuvuutta” suosivien säädösten ja tukien karsintaa. Lisäksi lainsäädäntö voi toimia suoraan muutoksen katalysaattorina. Esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvoite antaa potkua liiketoiminnan uusistumiselle ja – oikein suunnattuna – kestävän ja vastuullisen raaka-aineperustan rakentumiselle.

Biotalous- ja cleantech-strategiat asettavat runsaasti odotuksia toimiin, joilla edistetään investointi- ja innovaatioekosysteemien rakentumista. Oletuksena on, että demonstraatioympäristöt ja avaintoimijoille myönnetyt suorat ja epäsuorat tuet voimistavat ulkoisvaikutuksia, jotka säteilevät laajasti tietylle toimialalle tai verkostolle luoden uutta taloudellista aktiivisuutta ja työpaikkoja. Systeemimuutoksen edistämisen näkökulmasta toimintatapa ei ole ongelmaton. Ensinnäkään ei ole selvää, missä määrin ulkoisvaikutuksia saadaan aikaan. Luottamus avainyrityksiin ja -toimijoihin voi myös tuottaa suuruuden ekonomiaan liittyvää jähmeyttä sekä teknologia- ja tuotekehityksen yksipuolistumista.

Toisaalta edelläkävijäyritysten merkitystä muutoksen aikaansaamisessa ei voi eikä tule vähätellä. Tärkeää on kuitenkin arvioida sitä, kuinka osuvia tuet ovat vai tuetaanko niillä mahdollisesti yrityksiä, jotka investoisivat muutenkin toivottuihin uudistuksiin.

On myös muistettava, että erilliset toimenpiteet toimivat aina osana muuta yhteiskuntapolitiikkaa. Biotalous- ja cleantech-strategioita toteuttavat panostukset osaamisen kehittämiseen ovat pieniä verrattuna yleisiä julkisia tutkimus- ja kehittämisvaroja koskeviin leikkauksiin. Lisäksi valtiontalouden leikkaukset voivat heikentää strategioiden vaikuttavuutta vähentämällä niitä resursseja, joita ministeriöillä ja alueellisilla toimijoilla on käyttää esimerkiksi hankerahoituksen fasilitointiin ja investointeja koskevaan päätöksentekoon.

Heikossa taloustilanteessa strategiat ja niiden toimeenpanoon varatut rahat ja suunnitellut toimet voivat päätyä hajautetuksi hätäavuksi sen sijaan, että ne aktiivisesti osallistuisivat uuden rakentamiseen. Seikka koskee muun muassa myös vientiponnisteluja. Kriittinen kysymys on tällöin se, missä määrin kansainvälinen vaikuttaminen edistää liiketoiminnan uusiutumista ja systeemistä muutosta – ja missä määrin biotuote- ja teknologiaviennin edistämistä yleisesti.

Kirjoittaja Helena Valve on politiikka-analyyseihin perehtynyt yhteiskuntatieteilijä, joka toimii erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). CLEANBIO-hankkeessa hänen tehtävänään on selvittää muun muassa sitä, millaisiin oletuksiin biotalous- ja cleantech-strategioiden tavoitteet ja toimenpiteet nojaavat.

helena.valve(at)ymparisto.fi

Lisätietoa:
www.syke.fi/hankkeet/cleanbio
Hankkeen kirjoituksia löydät myös VNK:n Tietokayttoon.fi-sivustolta
Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta (pdf)
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia (pdf)
Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä (pdf)