Biotalous hallitusohjelmassa 2015

Uutinen - Julkaistu 27.5.2015

Ratkaisujen Suomi – Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta.

Ote: Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Julkaistu Valtioneuvoston verkkosivuilla 27.5.2015
http://valtioneuvosto.fi/hallitusneuvottelut/

7 BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT

Tavoitteet ja niiden mittaaminen

Kymmenen vuoden strateginen tavoite:

Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.

Hallituskauden tavoitteet:

• Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.
• Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.
• Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla.
• Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti.

Hallitus asettaa alkusyksyyn mennessä yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Hallituskauden kärkihankkeet

Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.

• Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
• Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
• Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.
• Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.
• Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.
• Tuetaan alan teollisuutta ja sen vientiä sekä innovaatio- että viennin rahoituksessa.
• Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.
• Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
• Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.
• Edistetään uuden teknologian käyttöön ottamista cleantech-sektorin pilottihankkeilla.

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä

Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito.

• Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta.
• Toteutetaan kansallista metsästrategiaa.
• Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä.
• Uudistetaan Metsähallituksen lainsäädäntö vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä.
• Vauhditetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi.
• Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja.
• Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin.

Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon

Hyödynnetään kiertotalouden kasvavia mahdollisuuksia. Panostetaan parhaaseen vaikuttavuuteen. Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi toimitaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja samalla lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta.

• Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
• Yhdyskuntajätteen kierrätysaste nostetaan vähintään 50 prosenttiin.
• Jätevesiasetusta lievennetään huomattavasti.
• Kohtuullistetaan kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä.
• Säädetään kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto vuodesta 2025 lähtien.
• Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun

Maatalouden kannattavuus on parantunut ja maatilojen maksuvalmiutta on vahvistettu. Hallituskaudelle ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Puhtaiden elintarvikkeidemme kotimaista käyttöä ja vientiä edistetään.

• Maatalouden kannattavaan kasvuun panostetaan Makeran kautta.
• Maatalouden kannattavuutta parannetaan tukien ennakkomaksatuksilla, lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja.
• Kevennetään hallinnollista taakkaa ja kohtuullistetaan tukiehtoja, valvontoja ja sanktioita.
• Yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastelun yhteydessä yksinkertaistetaan tukijärjestelmiä aktiiviviljelyyn kannustaen ja valvonnoissa siirrytään riskiperusteiseen suuntaan.
• Uudistetaan viljelijöiden lomitusjärjestelmä yrittäjälähtöiseksi.
• Parannetaan omaisuuden suojaa.
• Arvioidaan kilpailulainsäädännön muutostarpeet ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa.
• Uudistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatiota koskevaa lainsäädäntöä.
• Lisätään kotimaisen ruoan verkkomarkkinointia ja jatketaan hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmia.
• Parannetaan alkuperämerkintöjen näkymistä ja lisätään suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin

Luonnonsuojelun taso turvataan ja lisätään luonnonsuojelutoimien paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla. Kansallista ja kansainvälistä virkistys- ja luontomatkailua lisätään. Veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua.

• Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin.
• Laaditaan metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskeva selvitys, joka tähtää hyvinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvuun.
• Toteutetaan lohi- ja meritaimenstrategiaa Itämeren lohikantojen varmistamiseksi.
• Huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista.
• Varmistetaan saimaannorpan suojelu yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa.
• Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017.
• Arvioidaan uudelleen uhanalainen lajisto luonto- ja lintudirektiivien päivittämisen yhteydessä.
• Tehostetaan uhanalaisten kalalajien suojelua ja toimeenpannaan kalatiestrategiaa.