Biokaasussa on potentiaalia

Blogi - Julkaistu 22.4.2024

Tervolassa on tätä nykyä maailman pohjoisin maatilan biokaasulaitos ja Rovaniemelle avataan kesällä 2024 maailman pohjoisin nesteytetyn kaasun jakeluasema. Vuonna 2040 Suomi voisi olla 8. suurin biometaanin tuottaja EU:ssa. Suomen biokaasun ja biometaanin tuotanto on kasvanut maltillisesti viime vuosina, mutta julkaistut investointisuunnitelmat lupaavat kasvuloikkaa vuodelle 2026. Tällöin biokaasun ja biometaanin tuotantomäärät kaksinkertaistuisivat ja kierrätyslannoitteiden tuotantomäärät moninkertaistuisivat.

Euroopan komissio on hyvin tunnistanut biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet esityksessään vuoden 2040 ilmastotoimista. Tämä luo vahvan pohjan toimialan kasvupyrkimyksille Suomessa ja kaikkialla EU:ssa. Uusiutuvien kaasujen kysynnän arvioidaan kasvavan erityisesti meriliikenteessä, teollisuudessa ja kuorma-autoissa, joissa EU-säädökset asettavat vahvat päästövähennysvelvoitteet pitkälle tulevaisuuteen.

Suomessa syntyy vuosittain paljon ravinnerikkaita sivuvirtoja, joista voidaan valmistaa biokaasua ja orgaanisia kierrätyslannoitteita. Nyt vasta pieni osa näistä sivuvirroista käsitellään laitosmaisesti. Lannan käsittely biokaasulaitoksessa mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon ohella ravinteiden tehokkaamman hallinnan, jolloin ravinteita on helpompaa kuljettaa käytettäväksi siellä, missä niitä tarvitaan eniten. Samalla voitaisiin luoda alkutuotantoon uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tällä hetkellä kotimaisen biokaasun tuotanto on vuodessa noin 1 terawattitunti, joka vastaa alle prosentin uusiutuvan energian kulutuksesta Suomessa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tilastot osoittavat, että parhaillaan Suomessa on suunnitteilla ja rakenteilla 52 biokaasulaitosinvestointia (tilanne huhtikuussa 2024). Toteutuessaan ne synnyttäisivät 1,2 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia Suomeen.

Uudesta tuotannosta yli 90% olisi biometaania, josta huomattava osa olisi nesteytettyä biometaania käytettäväksi kuorma-autoissa ja myös laivoissa. Näiden investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 650 miljoonaa euroa, ja hankkeiden toteutuessa syntyisi noin 800 pysyvää työpaikkaa biokaasulaitoksiin. Laitoksissa käsiteltäisiin erilaisia sivuvirtoja 2 700 000 tonnia vuosittain. Lanta ja muut maatalouden sivuvirrat olisivat merkittävimmät syötteet.

Huhtikuussa 2024 julkaistu eurooppalainen raportti arvioi Suomen biometaanin tuotantopotentiaaliksi vajaan 10 terawattituntia vuonna 2040. Raportti arvioi, että mädätystekniikkapohjaisen biometaanin tuotannon lisäksi Suomessa on huomattava kaasutuksella (”thermal gasification”) tuotetun biometaanin potentiaali. Kaasutuksella voidaan käsitellä esimerkiksi metsäbiomassoja ja jätteitä. Uusilla investoinneilla Suomi voisi nousta 8. suurimmaksi biometaanin tuottajaksi EU:n alueella.

Biokaasun tuotantopotentiaaliarvioissa ei ole otettu huomioon biogeenisen hiilidioksidin talteenoton mahdollisuuksia. Raakabiokaasu sisältää hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia, jotka poistetaan biometaanin jalostuksen yhteydessä. Talteen otettua hiilidioksidia voidaan hyödyntää ja varastoida usealla eri tavalla: siitä voidaan valmistaa e-metaania tai se voidaan varastoida pysyväksi tekniseksi nieluksi esimerkiksi betonituotteisiin ja -elementteihin.

Suurin osa Suomessa vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista on vielä suunnittelu- tai esiselvittelyvaiheessa. Täten lopullinen rakentamispäätös tehdään, kun investoinnin liiketoiminnalliset riskit ovat siedettävät, takaisinmaksuaika järkevä ja hanke on ylipäätänsä kannattava. Tässä erityisesti kansallisilla päätöksillä on suuri rooli. Ensiarvoisen tärkeää on selkeyttää kansalliset pitkän aikavälin näkymät. Tämän suhteen päivityksessä oleva kansallinen ilmastopolitiikka on keskeisessä asemassa. Poukkoileva päätöksenteko, erityisesti tieliikenteen päästövähennystoimien osalta, näyttäisi viivästyttäneen investointeja jo nyt.

Biokaasu ja ravinteiden kierrätys on todellinen win-win-ratkaisu: samalla voidaan vahvistaa energia- ja ravinneomavaraisuutta, vähentää päästöjä maataloudessa ja liikenteessä sekä lisätä tuotantopanosten kotimaisuusasetetta. Investoinnit ja työpaikat kohdistuvat eri puolelle Suomea, myös taajamien ulkopuolelle maaseudulle. Tähän kannattaa satsata!