Bernerin selvitys: Alkutuotanto, teollisuus ja kauppa yhdessä kasvattamaan elintarvikevientiä
Uutinen - Julkaistu 15.3.2022
Yhteinen Ruokapöytä –keskustelufoorumin tilaama selvitys elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi julkaistiin 15. maaliskuuta. Selvityksen mukaan viennin lisäys on mahdollinen ja tuo hyötyä koko ruokajärjestelmälle.
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi on perustettu kehittämään ruokajärjestelmän sisäistä yhteistyötä. Yhdeksi selkeimmäksi yhteistyön osa-alueeksi on tunnistettu elintarvikeviennin edistäminen. Ruokataseemme on vahvasti alijäämäinen, sen tasapainottaminen edellyttäisi viennin kolminkertaistamista. Miten se on tehtävissä? Tämän toimeksiannon Yhteinen ruokapöytä antoi Anne Bernerille.
Anne Berner tunnistaa ja havainnoi selvityksessään useita elintarvikevientiin ja ruokajärjestelmän kansainvälistämiseen vaikuttavia tekijöitä. Ne liittyvät esimerkiksi kilpailijamaiden toimintaan, vastuullisuuteen, markkinointiin, kulutustottumuksiin tai kilpailutekijöihin.
– Keskustelut kansainvälisten toimijoiden kanssa ovat vahvistaneet käsitystä ruokakulttuurin merkityksestä viennin uskottavuudelle ja hintakilpailulle. Tällä hetkellä Suomella ei juurikaan ole maabrändiä ruokamaana, vaikka Suomea pidetäänkin kiinnostavana maana matkailun ja osin raaka-aineiden näkökulmasta, Berner kertoo.
Innovaatiot tarjoavat Bernerin mielestä mahdollisuuden menestymiselle tulevaisuudessa. Suomessa etenkin nuori sukupolvi näkee Suomen teknologian ja digitalisaation edelläkävijämaana, ei niinkään bulkkia myyvänä maana.
– Vientimenestys ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu bulkkiin ja halpoihin raaka-aineisiin. Harrastamme ylijäämävientiä, kun meidän tulisi viedä jalostettuja ja markkinoituja tuotteita, joihin luodaan tarinallinen haluttavuus, Berner kertoo.
Kuusi toimenpidekokonaisuutta – 16 toimenpidettä
Berner esittää useita eri toimenpiteitä viennin edistämiseksi. Hän on ottanut huomioon elintarvikevientiä koskevat selvitykset sekä keskeiset toimenpideohjelmat. Selvityksessä on lähdetty olettamuksesta, että Food from Finland -ohjelman vienninedistämistoimenpiteet voidaan toteuttaa omana kokonaisuutenaan, jos niin päätetään.
Selvityksessä ehdotettavat toimenpidekokonaisuudet käsittelevät ruokakulttuuria ja yhteisten tavoitteiden luomista ruokastrategiaan, yhteistyötä, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä, innovaatioita ja tutkimusta, rakenteita, kapasiteettiä ja tuottavuutta sekä alan sääntelyä. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia on yhteensä 16.
Esimerkiksi yhteistyön saralla Berner tiivistäisi vientiyhteistyötä Ruotsin kanssa entisestään. Etenkin kauratuotteet olisivat yhteinen valttikortti. Teollisuus voisi perustaa myös yhteisen palvelualustan (FoodService), joka möisi palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Lisäksi suomalaiset suuret elintarvikeyhtiöt voisivat toimia vientivetureina kukin 3–5 pienelle yhtiölle.
Suomen ruokajärjestelmän tulisi olla myös avoin ja läpinäkyvä sekä datalla vahvistettu. Bernerin mielestä esiin nostettavia asioita voisivat olla esimeriksi ruokajärjestelmän ilmastotoimet, ruokajärjestelmä osana digi- ja datataloutta, ruokajärjestelmä vihreän siirtymän voimana, ruokajärjestelmä antibioottivähäisenä, ruokaturvallisena, puhtaana ja avoimena toimijana ihmisen, eläinten ja luonnon hyvinvoinnin edistäjänä. Yhteiskunnan tehtävä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet viennin ja kansainvälistymisen tukemiseksi.
Alan sääntelyn keventämiseksi Berner suoraviivaistaisi viranomaisen ohjausta akselilla MMM-TEM-UM. Myös ruokapalveluiden osalta tulisi selkeyttää ravitsemistoiminnan lainsäädäntöä ja alkoholilainsäädäntöä. Kotimaisen alkoholin viennin ja ulkomaisen alkoholin tuonnin välille tulisi saada kilpailuneutraliteetti.
– Vienti on yritysten liiketoimintaa. Sen tuloksia mitataan euroissa. Halusimme juuri siksi kokeneen ja laajasti verkottuneen liikkeenjohtajan näkemyksen siitä, miten ruokajärjestelmään on saatavissa sen kovasti kaipaamia lisämiljardeja. Anne Bernerin selvitystyö luo uskoa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Luvassa ei ole oikotietä, vaan konkreettisia keinoja, joita voi systemaattisesti lähteä toteuttamaan, sanoo Yhteisen Ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.
– Pallo on nyt ruokajärjestelmän toimijoilla, erityisesti yrityksillä. Yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla avaamme kansainväliset markkinat suomalaiselle ruualle ja kolminkertaistamme elintarvikevientimme, jatkaa Karhinen.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja: Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com
Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Taina Saahko, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 535 6646, taina.saahko(at)gov.fi
Verkkosivu: mmm.fi/yhteinen-ruokapoyta
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Keskustelufoorumi on asetettu hallituskaudeksi.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 15.3.2022