Sippolan veljekset ja muita onnistumisia maaseuturahoituksella
Blogi - Julkaistu 12.6.2017
12.6.2017
Sippolan veljekset tuottavat laatuviljaa energiatehokkaasti. Veljekset Juha ja Jussi Sippola olivat suunnitelleet uuden viljakuivurin rakentamista jo pidemmän aikaa Vähässäkyrössä. Veljekset lähtivät kehittämään prototyyppiä ennakkoluulottomasti yhdessä kuivurivalmistajan kanssa. Rahoitusta investoinnille saatiin maaseuturahastosta. Nyt yhteistyössä kehitetään automatisoitua kuivuria, johon asennetaan uudenlainen kosteudenmittauslaitteisto. Tuloksena on tasalaatuisempaa viljaa, jonka kuivattamiseen kuluu vähemmän energiaa ja viljelijän aikaa.
Tämä on loistava esimerkki uusien pilottien synnyttämisestä, sillä kehityshakuisten viljelijöiden työn tuloksista on iloa myös koko elinkeinolle Suomessa ja laajemmin. Muita innovaatiota ovat muun muassa minihelikopteri, joka haravoi hukkakauraa ja muita viheliäisiä rikkakasveja pellosta tai taloudelliseen täsmäviljelyyn tähtäävä datahanke.
Innovaatiorahoitus avaa tietä kokeilemiselle
Maaseudun innovaatiorahoitus (EIP) on työkalu uusille kokeiluille maa- ja metsätaloudessa. Avainasemassa ovat uusien verkostojen ja yhteistyön syntyminen sekä käytännön kokeilut. Tähän mennessä on valittu viisi innovaatioryhmää. Lisäksi kevään 2017 haussa saimme 36 ideaa, joista yhdeksän jatkaa varsinaiseen hakuvaiheeseen.
Innovaatiorahoituksessa alkutuottajat ja muut asiantuntijat muodostavat innovaatioryhmän havaitsemansa ongelman ympärille. Innovaatioryhmä pilotoi tunnistetun ongelman ratkaisevan konseptin ja välittää tiedon kokeilun tuloksista niin kansallisesti kuin muiden eurooppalaisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Rahoituksessa painotetaan käytännönläheisten ja laajasti hyödynnettävien ratkaisujen syntymistä tila- ja yritystasolla.
Rahoittaja ei ole asettanut haulle teemoja, jotta mahdollisimman suuri vapaus säilyisi. Ideahaku tarjoaakin kiinnostavan tilannekuvan ratkaisuista, jotka käytännön tekijät näkevät tarpeellisiksi. Ideoiden joukosta esiin ovat tähän mennessä nousseet ajan hengen mukaisesti, etenkin digitalisaatioon ja kiertotalouteen liittyvät avaukset.
Valintaryhmässä on jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, Maaseutuvirastosta, ELY-keskuksesta ja Tekesistä. Uusi innovatiivinen rahoitusmuoto haastaa hallintoa miettimään keinoja siihen, miten tiukoista ehdoista huolimatta luodaan alusta, jossa kokeiluja on kannustavaa ja mielekästä tehdä.
Kirjoittajat Arja Suomalainen ja Joel Karlsson työskentelevät Maaseutuvirastossa. Suomalainen on ylitarkastaja maaseudun kehittämisosastolla ja Karlsson verkostoasiantuntija verkostopalvelut-yksikössä. Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@mavi.fi
Maaseuturahaston useat eri rahoitusvälineet edistävät biotaloutta miljoonilla euroilla ohjelmakauden 2014–2020 aikana. Rahoitus on luonteeltaan sekä pohjarahoitusta että kansainvälisesti merkittäviin pilotteihin tähtäävää riskirahoitusta. Pohjarahoitus parantaa biotalouden edellytyksiä ja luo pohjaa uusille avauksille. Riskirahoitus pyrkii synnyttämään yritystoimintaa toiminnoissa, joita aiemmin ei ole osattu ajatella. Lisätietoa rahoitusvälineistä.
* * *
Mikä on Suomi-ruuan valtti maailmalla? Miltä näyttää uudistunut metsästäjätutkinto? Vieläkö jokien pohjista löytyy helmisimpukoita? Farmarissa selviää myös, mitä erityistä on kotipihan raparperissa ja miten lannasta syntyy seteleitä ravinteita kierrättämällä.
Farmarissa tapaat maa- ja metsätalousministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Maanmittauslaitoksen, Maaseutuviraston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat. Aalto-yliopiston ja Iskun toteuttamalla osastolla näkyy 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit. Nähdään Farmarissa Seinäjoella 14.–17. kesäkuuta!
Kirjoitus on osa Tunne biotalous -blogisarjaa, jossa Farmarin Biotalousosaston yhteistyökumppanit esittäytyvät. Blogisarjan kirjoitukset julkaistaan touko-kesäkuussa biotalous.fi -sivustolla.