Metsästäjätutkinto kasvattaa harrastajista vastuullisia riistavarojen hyödyntäjiä ja hoitajia
Blogi - Julkaistu 24.5.2017
24.5.2017
Metsästys on merkittävä hyvinvointia lisäävä harrastus. Se koskettaa tavalla tai toisella lähes kaikkia suomalaisia ja lähes jokainen tuntee jonkun metsästäjän. Suurin osa meistä on vähintäänkin nähnyt syksyisin metsästäjiä liikkuessaan maastossa. Käsitys metsästäjistä ja metsästyksestä muodostetaan usein sen perusteella mitä kuullaan tutulta harrastajalta, tai miten tilanne koetaan metsästäjiä kohdattaessa. Vuoden 2017 alusta käyttöön otetun metsästäjätutkinnon avulla pyritään siihen, että metsästäjät omalla toiminnallaan varmistavat, että harrastukseen liittyvät kokemukset olisivat positiivisia meille kaikille.
Luontotietoutta uudistuneesta Metsästäjän oppaasta
Selasin lapsena isäni Metsästäjän opasta. Siinä oli mustavalkoinen kuvitus – myös lajikuvien osalta. Suoritin oman metsästäjätutkintoni ensimmäisten joukossa, kun uusi vapaaehtoinen metsästäjätutkintokoulutus otettiin käyttöön 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin oli käytössä värikuviin perustuva opas, jossa lajikuvat olivat kuitenkin piirroksia. Nyt, noin 26 vuotta myöhemmin, metsästäjätutkinnon kysymykset sekä tutkintoon valmentavat oppi- ja koulutusmateriaalit uudistettiin kokonaisuutena. Tavoitteena on, että uusista metsästäjistä kasvaa omaa harkintaansa käyttäviä, vastuullisia, lainkuuliaisia ja muut huomioon ottavia luonnonvarojen hyödyntäjiä ja hoitajia. Vastuullisuus sisältää hyvät metsästäjätavat ja turvallisuuden huomioon ottamisen kaikessa harrastukseen liittyvässä toiminnassa. Vastuullinen metsästäjä kehittää tietojaan ja taitojaan läpi harrastuksen.
Vaikka kaikki metsästäjät eivät käytä aseita, on tärkeää, että metsästäjätutkinnon suorittaneet ovat omaksuneet oleelliset perusasiat ja turvallisuusnäkökulmat mitä tulee aseiden kanssa toimimiseen. Nyt siihen on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, sillä metsästäjätutkintoon liittyvät Aseet ja patruunat sekä Metsästyksen turvallisuus -osiot on toteutettu Suomen Metsästäjäliiton Metsästysammunnan ABC –materiaaleja hyödyntäen. Uusia videoita ja kuvituksia on toteutettu kymmenittäin. Videot ovat katsottavissa Metsästysammunnan ABC-verkkosivustolta. Tulevaisuudessa tutkinnon suorittaneille pyritään tarjoamaan osallistumismahdollisuus aiheeseen liittyvään Metsästysammunnan ABC –jatkokurssiin. Kurssilla kerrataan ohjatusti turvalliseen aseenkäsittelyyn liittyviä asioita ja madalletaan kynnystä jatkaa omatoimista ja aktiivista ammunnan harjoittelua ampumaradalla. Jälkikäteen ajateltuna olisin kaivannut tällaista mahdollisuutta jo oman harrastukseni alkuvaiheessa.
Lajintuntemusosiossa otettiin käyttöön monipuoliset valokuvat eri lajeista sekä ääni- ja videoklippejä. Myös tutkinnossa nostettiin lajintuntemusosion vaativuutta lisäämällä siihen liittyvien kysymysten määrää. Metsästäjän täytyy tuntea erityisen hyvin metsästämänsä lajit sekä erottaa ne niitä läheisesti muistuttavista rauhoitetuista lajeista. Uusien materiaalien avulla tarjotaan tähänkin aiempaa paremmat mahdollisuudet.
Metsästäjän opas kannattaa lukea, vaikkei metsästystä harrastaisikaan. Uudistetut metsästäjätutkintoon valmentavat oppi- ja koulutusmateriaalit sisältävät paljon yleissivistävää luontotietoutta. Oppaan verkkokurssiversiossa on lisäksi videoita ja ääntä yhdistetty printtikirjan tekstien ja valokuvien rinnalle siten, että niitä voi katsella ja kuunnella samassa näkymässä. Verkkokurssi toimii myös tableteilla ja kännyköillä. Maksullisten materiaalien lisäksi on julkaistu kaikille avoin kurssi, jossa esitellään metsästäjätutkintoa. Suomen riistakeskuksen koulutusportaalissa voi kuka tahansa käydä tutustumassa erilaisiin videoihin ja kursseihin. On hyvä ymmärtää mitä metsästys oikeasti on ja miten metsästäjiä koulutetaan.
Metsästys on monipuolinen harrastus – riistatalous on biotaloutta
Metsästys on uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja hoitamista. Hyödyntämisen tulee perustua riistavarojen kestävään käyttöön. Tänä päivänä metsästäjätutkinnon suorittaneilla on hyvät perustiedot siitä mitä riistavarojen kestävään käyttöön liittyy ja mitkä tekijät edesauttavat riistakantojen säilymisen metsästystä kestävällä tasolla. Käytännön kokemuksen myötä näitä tietoja oppii soveltamaan myös käytännössä. Kun toimitaan fiksusti, myös metsästyksen hyväksyttävyys säilyy nykyisellä korkealla tasolla. Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyössä tapahtuva riistan elinympäristöjen ja riistakantojen hoitaminen mahdollistaa tulevaisuudessa myös riistatalouden kehittymisen osana biotaloutta. Tämä sisältää myös metsästykseen liittyvien elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen.
Lisätietoja:
Suomen riistakeskuksen koulutusportaali: www.metsastajakoulutus.fi
Suomen Metsästäjäliiton Metsästysammunnan abc-sivusto: www.ammunnanabc.fi
Kirjoittaja Marko Mikkola on toiminut uudistetun metsästäjätutkinnon projektipäällikkönä Suomen riistakeskuksessa.
Yhteydenotot: marko.mikkola(at)riista.fi
* * *
Mikä on Suomi-ruuan valtti maailmalla? Miltä näyttää uudistunut metsästäjätutkinto? Vieläkö jokien pohjista löytyy helmisimpukoita? Farmarissa selviää myös, mitä erityistä on kotipihan raparperissa ja miten lannasta syntyy seteleitä ravinteita kierrättämällä.
Farmarissa tapaat maa- ja metsätalousministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Maanmittauslaitoksen, Maaseutuviraston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat. Aalto-yliopiston ja Iskun toteuttamalla osastolla näkyy 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit. Nähdään Farmarissa Seinäjoella 14.–17. kesäkuuta!
Kirjoitus on osa Tunne biotalous -blogisarjaa, jossa Farmarin Biotalousosaston yhteistyökumppanit esittäytyvät. Blogisarjan kirjoitukset julkaistaan touko-kesäkuussa biotalous.fi -sivustolla.