Vaikuttavuuskiihdyttämöstä pontta alkutuotannon uusille ratkaisuille ja palveluille
Case - Julkaistu 20.1.2025
Alkutuotannon vaikuttavuuskiihdyttämön päätöstilaisuudessa estradille nousivat uudet innovaatiot, kuten älyjuoma-automaatti, maatilojen dataosuuskunnat ja tuoremäski hevosten virikenameissa. Paneelikeskustelussa painotettiin motivoituneen innovaatiotiimin tärkeyttä ja toisaalta koulutuksen merkitystä kaupallistamisessa. Kiihdyttämön toteuttivat Maaseutuverkosto ja Motiva.
Joulukuun 2024 alussa järjestetty Alkutuotannon vaikuttavuuskiihdyttämön päätöstilaisuus kokosi yhteen maaseuturahoitusta saaneet tiimit, jotka osallistuivat syksyn aikana Maaseutuverkoston ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan toteuttaman kiihdyttämön toimintaan. Tiimeissä on kehitetty alkutuotannon innovaatioita, joiden teemoja ovat mm. kotieläinten hyvinvointi, maatilojen datatalous, öljyhamppu ja kotimaiset pölyttäjät.
Kiihdyttämöön valittiin ratkaisuja, joilla arvioitiin olevan eniten skaalauspotentiaalia ja mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla. Tavoitteena on ollut tukea alkutuotannon hankkeiden käytäntöön vientiä ja kaupallistamista. Syksyn aikana hankkeita on sparrattu esimerkiksi ratkaisujen hyötyjen kiteyttämiseen, kumppaniyrityksen kartoittamiseen ja rahoittajien lähestymiseen.
Numerot pöytään ja tekijät esille
Tilaisuudessa esiteltiin hankkeiden tulokset ja ratkaisut myyntipuheilla eli pitcheillä. Jokaisella kuudella tiimillä oli vain noin viisi minuuttia aikaa esitellä ratkaisunsa hyödyt, tekijätiimi ja seuraavat askeleet. Valmista pitchausta voi käyttää kumppaneiden ja rahoittajien etsinnässä.
Myyntipuheita kommentoivat asiantuntija Janne Saarikko Luonnonvarakeskuksesta, Senior Advisor Jaana Rantanen Business Finlandista sekä Director Maija Kontto Helsingin yliopistosta. Kommenteissa korostui, että pitchauksissa tulisi tuoda esille ratkaisujen mahdolliset suojat, kuten patentit, mukana oleva tiimi sekä konkreettiset luvut toiminnan takana. Tärkeää on tuoda konkretiaa esitykseen. Kuulijalle pitää tulla esille, mitä hyötyjä mukaan lähteminen voisi tuoda ja mitä heiltä odotetaan – raaka-aineita, kehittämistä vai esimerkiksi rahoitusta.
Yksi mukana olleista tiimeistä oli Suomen Hevostietokeskus ry, jonka tiimi osallistui kiihdyttämöön innovaatiolla, jossa käytetään tuoremäskiä ylläpitämään hevosten suolistoterveyttä. Mäskissä on hevosille hyödyllisiä aineita, mutta tällä hetkellä sitä ei vielä hyödynnetä rehun seassa. Heli Suomala Suomen Hevostietokeskus ry:stä kertoo olevansa hyvin kiitollinen hankkeen saamasta avusta.
”Kiihdyttämön aikana saimme tukea sopivien osaajatahojen löytämiseen mäskin prosessoimiseksi hevosten rehuksi. Lisäksi saimme apua mahdollisten prosessoijayritysten kartoitukseen ja yritystapaamisten järjestämiseen”, Suomala kertoo kiihdyttämön hyödyistä omalle hankkeelleen. ”Erityisen vaikutuksen tekivät pitchaukset, joista arvelen olevan hyötyä jatkossakin”, hän jatkaa.
”Mäskitiimin” seuraava askel onkin etsiä tuotteistamisesta kiinnostuneita yrityksiä sekä panimoita raaka-aineen lähteeksi.
Kaupallisuus mukaan opinnoista lähtien
Pitchausten lisäksi tapahtumassa järjestettiin paneelikeskustelu raadin kesken. Keskustelussa pohdittiin, miten hankepohjaisen kehittämisen tulokset saataisiin levitettyä parhaiten käytäntöön ja markkinoille. Maija Kontto Helsingin yliopistosta totesi, että teknologioiden suojaaminen ja sopimusehdot on tärkeää saada kuntoon, jotta suunnitelmat on mahdollista toteuttaa. Jaana Rantanen Business Finlandista puolestaan toi esille, että innovaatiolla tulee olla selkeä kilpailuetu ja erityisyys, jotta markkinoilla pärjääminen olisi mahdollista.
Janne Saarikko Luonnonvarakeskuksesta korosti arvoketjun ja sen toiminnan ymmärtämisen sekä asiakaskunnan tunnistamisen tärkeyttä. ”Liikkeelle ei voi lähteä ratkaisusta tietämättä, kenen ongelma ollaan ratkomassa”, Saarikko toteaa.
Paneelissa keskusteltiin hyvän tiimin merkityksestä onnistumiseen. Raadin mukaan tiimiin tarvitaan sekä kaupallista osaamista että innostusta. Lisäksi tarvitaan henkilöitä, jotka ovat valmiita kääntämään kaikki kivet uudestaan ja uudestaan. Yksi raadin huomio oli, että tärkeä valttikortti on tiimin jäsenten näkökulmien, taustojen ja osaamisen monipuolisuus.
Maaseuturahoitusta tarjolla kehittämiseen
Kiihdyttämöön osallistuneita tiimejä yhdisti saatu maaseuturahoitus. Maaseuturahoitusta myönnetään maaseutualueella sijaitsevien eri toimialojen yrityksille toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Rahoitusta voi saada aloittava, kehittävä tai investoiva yrittäjä. Myös kehittämishankkeita tuetaan. Tukea voi hakea paikallisesta ELY-keskuksesta tai Leader-toimintaryhmältä.
Kirjoittaja: Selma Salin, biotalous.fi (selma.salin(at)tapio.fi)
Lisätietoja
Lue lisää kiihdyttämössä mukana olleista tiimeistä:
- Älyjuoma-automaatti 2022
- Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Dataosuuskunta – hanke hakee aktiivisia viljelijäverkostoja mukaan osuuskuntatoiminnan yhteiskehittämiseen
- Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä (Älyrehu) &
Hyvää karjalle: laatua säilörehuun sensoriseurannalla ja navetan mikrobit kuriin luonnonpeptideillä - Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille
- BIOSIVU – öljyhampun sivuvirroista tuotteita vähähiiliseen rakentamiseen
Lisätietoja: Motiva Oy, johtava asiantuntija Suvi Sippola, suvi.sippola(at)motiva.fi
Lue lisää maaseuturahoituksesta:
Agenda2030
Maaseuturahoitus ja yrityskiihdyttämö edistävät esimerkiksi seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:
- Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
- Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:
