Maailman biotalouskonferenssi 2024 kokosi biotalousalan toimijoita Nairobiin

Blogi - Julkaistu 14.1.2025

Maailman biotalouskonferenssi 2024 kokosi biotalouden toimijoita 23.−24.10.2024 Kenian pääkaupunkiin Nairobiin keskustelemaan kestävän biotalouden mahdollisuuksista. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen korosti puheenvuoroissaan yhteistyön merkitystä biotalouden arvoketjuissa ja tarvetta lisätä nuorten kiinnostusta biotalousaloihin.

Järjestyksessään neljäs maailman biotalouskonferenssi (Global Bioeconomy Summit 2024) keskittyi:

• selviytymiskykyiseen ja kestävään ruokaketjuun
• biotalouden erityisrooliin kestävyysmurroksessa kohti vähemmän fossiilisista raaka-aineista riippuvaisia talousjärjestelmiä
• luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen sekä
• innovaatioiden käyttöön uusien taloudellisten mahdollisuuksien luonnissa — erityisesti nuorille.

Ensimmäistä kertaa Saksan ja Euroopan ulkopuolella järjestetty tapahtuma painotti etenkin Afrikan näkökulmia sekä potentiaalia biotalouksien kehittämisessä. Tilaisuus yhdisti yli 500 lähes kaikilta mantereilta saapunutta toimijaa verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia.

Konferenssin ohjelmaa rytmittivät asiantuntijapuheenvuorot, paneelikeskustelut sekä yksittäisiin teemoihin syvemmin pureutuvat työpajaosuudet. Nuorisoteema näkyi ja kuului puheenvuorojen lisäksi erityisesti vaikuttavissa paikallisten koululaisten biotalousteemaisissa laulu- ja tanssiesityksissä.

Suomi oli konferenssissa näkyvästi esillä

Biotaloudella on merkittävä rooli puhtaassa siirtymässä, kestävyysmurroksessa sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Biotaloudella on merkitystä myös paikallistalouksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisena biotalouden kehittäjänä ja puolestapuhujana.

Konferenssissa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Hänet oli kutsuttu avajaistilaisuuden paneelikeskustelun osallistujaksi sekä pitämään avauspuheenvuoro kansainvälisen biotalousfoorumin (International Bioeconomy Forum, IBF) metsätyöryhmän työpajassa.

Paneelikeskustelussa aiheena oli biotalouden rooli ja vaikutus tämän päivän poliittisessa, taloudellisessa ja ekologisessa ympäristössä. Paneeliin osallistui politiikan ja tieteen asiantuntijoita Euroopasta, Afrikasta ja Oseaniasta. Puheenvuoroissa tuotiin esiin näkökulmia mm. biotalouden mahdollisuuksien viemisestä käytäntöön, urbaanista biotaloudesta sekä alueellisista ja kansallisista biotalousstrategioista. Keskustelua käytiin myös biotalouden yhteyksistä ilmastonmuutokseen, tieteestä, sekä nuorten roolista.

Pesonen korosti omassa puheenvuorossaan erityisesti tarvetta luoda arvoketjuja, joissa maanviljelijät, paikallisyhteisöt ja yritykset ovat mukana. Lisäksi hän nosti esille nuorison mukaan ottamisen tärkeyttä esimerkiksi koulutuksen kautta, jotta biotalousala olisi heille houkuttelevampi.

Kansainvälisen biotalousfoorumin metsätyöryhmän työpaja puolestaan käsitteli metsäbiotalouden kestävien ja eri toimijoita osallistavien arvoketjujen rakentamista ja liiketoimintamalleja.

Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä eri puolilta maailmaa, mm. puuvillan tuottamista korvaavasta peltometsäviljelystä Tšadissa, kierrätyspuun hyödyntämisestä Thaimaassa, alkuperäiskansan metsätalouden harjoittamisesta Kanadassa ja parapähkinöiden jalostamisesta Brasiliassa.

Omassa avauspuheenvuorossaan Pesonen kertoi, miten Suomessa on politiikan keinoin pyritty mahdollistamaan osallistavia metsäbiotalouden arvoketjuja. Tärkeitä elementtejä ovat muun muassa eri toimijoita yhdistävät rakenteet ja työryhmät, sekä useita hallinnonaloja ja sidosryhmiä yhdistävä politiikkavalmistelu. Hän nosti esille myös kansallisten ja alueellisten strategioiden merkityksen sekä päätöksenteon tiedepohjaisuuden tärkeyden.

Pesonen korosti puheenvuorossaan erityisesti datan ja tiedon omistajuuden arvoa. Tässä yhteydessä hän esitteli suomalaista metsään.fi -palvelua, joka tarjoaa metsänomistajille tarkkaa tietoa juuri heidän metsänsä tilasta ja kehityksestä. Esimerkki herätti paljon kiinnostusta työpajan osallistujissa.

Biotalous on kansainvälisesti nosteessa

Konferenssin päätteeksi julkaistiin konferenssin järjestäjän International Advisory Council on Global Bioeconomy:n (IACGB) julkilausuma, joka korostaa biotalouden merkityksen tunnustamisen kiireellistä tarvetta. Julkilausumassa IACGB suosittelee toimijoille, että:

• biotalousstrategiat integroidaan talouspolitiikkaan
• luodaan globaalin biotalouden kumppanuuksia, jotka tuovat olemassa olevat aloitteet yhteen eri näkökulmien jakamiseksi
• edistetään standardien luomista biotalouden innovaatioiden nopeaan ja laajaan markkinoillepääsyyn
• tuetaan alueellisten ja paikallisten aloitteiden kasvua ja linkitystä globaaliin biotalouteen, sekä
• sisällytetään biotalouden periaatteiden opettaminen ja esimerkit opetukseen kaikilla koulutuksen tasoilla.

IACGB:n nuorisolähettiläät julkaisivat lisäksi oman julkilausumansa. Julkilausumassa alleviivataan tarvetta vahvistaa nuorison roolia koulutuksen ja inklusiivisten politiikkojen kautta. Lisäksi siinä korostetaan kestävän kehityksen edellyttämän infrastruktuurin ja resurssien parantamisen tärkeyttä, tukien erityisesti nuorten tekemiä aloitteita.

Julkilausumassa todetaan, että sekä kansallista, alueellista että maailmanlaajuista yhteistyötä ja innovointia pitäisi tukea niin, että nuoret otetaan mukaan kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Maailman biotalouskonferenssin ohella vuosi 2024 oli kansainvälisellä biotalouskentällä aktiivinen. Viime vuonna esimerkiksi julkaistiin G20-maiden Brasilian puheenjohtajuuskaudella valmistelemat biotalouden korkean tason periaatteet, joiden valmisteluun Suomi osallistui metsäbiotalouden esimerkkimaana. Myös Euroopan Unionissa biotalouskeskustelu on aktiivista ennakoiden vuoden 2025 aikana julkaistavaksi odotettua uudistettua EU:n biotalousstrategiaa.

Seuraava maailman biotalouskonferenssi järjestetään vuonna 2026 Irlannissa.

Vuoden 2024 tilaisuuden tallenteet löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.