Tutkijanura Suomessa: Ville Rissanen tutkii biomateriaaleja VTT:llä
Case - Julkaistu 20.12.2024
Erikoistutkija Ville Rissanen kiinnostui luonnontieteistä jo lukioaikana. Biokemian opinnot Helsingin yliopistossa avasivat oven biomateriaalitutkimuksen maailmaan. Nykyisin hän työskentelee VTT:llä soveltavan tutkimuksen parissa. Työn tulokset ovat auttaneet kehittämään muun muassa vedenpuhdistusta ja selluloosapohjaisia materiaaleja.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle Ville Rissanen päätyi diplomityönsä ohjaamana yhdeksän vuotta sitten. Näihin vuosiin on kuulunut monipuolisia rooleja ja työtehtäviä, mukaan lukien väitöskirjaopinnot osana työnkuvaa. Tällä hetkellä hän työskentelee soveltavan biomateriaalitutkimuksen parissa.
”Työ ei ole päässyt käymään puuduttavaksi tänä aikana, ja parasta onkin tehtävien monipuolisuus ja vaihtelevuus”, Ville Rissanen toteaa.
Hänen uransa juuret ovat syvässä kiinnostuksessa luontoa ja luonnontieteitä kohtaan.
“Olin jo pienestä pitäen ”tutkijatyyppi” ja lukiossa kiinnostuin etenkin biologiasta ja kemiasta, mikä johti lopulta biokemian opintoihin Helsingin yliopistossa. Halusin yhdistää käytännönläheisen työn ja maailman parantamisen näkökulman”, Rissanen kertoo.
Vaikka alun perin suunnitelmissa oli ura lääketieteellisen tutkimuksen parissa, hänen kiinnostuksensa kääntyi vihreän teknologian ja biomateriaalien kehittämisen suuntaan. Rissanen valmistui lopulta biotuotetekniikan maisteriohjelmasta.
Muutakin kuin laboratoriossa työskentelyä
Tällä hetkellä Rissasen työpöydällä on pääasiallisesti tutkimukseen liittyviä tehtäviä. Osan vuodesta hän saattaa työskennellä myös projektipäällikkönä ja rahoituskoordinaattorina. Nämä vastuut tuovat työhön mukaan kokonaisuuksien, aikataulujen ja käytännön asioiden hallintaa ja suunnittelua. Tutkimuspuoli sisältää muun muassa artikkelien lukemista ja kirjoittamista sekä toki myös monenlaista laboratoriotyötä biomateriaalitutkimuksen ja kehityksen parissa.
Rissaselle verkostoituminen ja uusien projektien ideoiminen sekä akateemisten että yrityskumppaneiden kanssa on tärkeä osa työtä. Lisäksi kansainväliset konferenssit tarjoavat mahdollisuuden esitellä uusia tutkimustuloksia ja luoda uusia yhteyksiä alan asiantuntijoihin.
”Toimin joissain projekteissa myös ohjaajana nuoremmille tutkijoille ja diplomityöntekijöille”, Rissanen lisää. ”Tyypillinen työviikkoni voikin näyttää hyvin erilaiselta projekteista ja työtehtävistäni riippuen.”
Työtehtävien suuren kirjon lisäksi myös itse tutkimusaiheet ovat vaihdelleet vuosien kuluessa.
”Urallani olen ollut mukana kehittämässä esimerkiksi huokoisia vaahtosuodattimia ja tiiviitä vedenpuhdistuskalvoja. Näiden lisäksi eräs mielenkiintoinen aihe on ollut tutkia geelirakenteita, jotka sitovat vettä ja ylläpitävät elävien solujen toimintoja”, Rissanen luettelee.
Työskentely soveltavan biomateriaalitutkimuksen parissa on liittynyt pääasiassa uusien selluloosapohjaisten materiaalien kehitykseen ja tutkimukseen. Viime aikoina tutkimus on ulottunut kasvisoluseinän rakenteen ja toiminnan parempaan ymmärtämiseen.
Rissanen toteaakin, että uusiutuvien materiaalien, kuten puusta saatavan selluloosan monipuolisempi käyttö fossiilisten raaka-aineiden sijaan on tärkeä osa ilmasto- ja resurssikestävyyttä. Tutkimuksella ja uusilla käyttötarkoituksilla onkin mahdollista vastata globaaleihin haasteisiin ja lievittää niiden haitallisia vaikutuksia.
Haitallisempien raaka-aineiden korvaamisen lisäksi puilla on merkitys myös hiilinieluna. ”Tämän takia puupohjaisten materiaalien kehityksessä tulisikin panostaa arvokkaampiin ja kestävämpiin tuotteisiin, jotta pienemmästä määrästä materiaalia saataisiin enemmän lisäarvoa irti”, summaa Rissanen.
Biotalous.fi:ssä esitellään joulukuun ja tammikuun aikana biotalousalan tutkijoiden uratarinoita. Tämä artikkeli on toinen osa #ResearchCareersInFinland -sarjasta
Artikkelin kirjoittaja Selma Salin, Biotalous.fi:n toimittaja, selma.salin(at)tapio.fi