Biokaasupäivä Jokioisilla jakoi tietoa maatilojen biokaasutuotannon mahdollisuuksista

Blogi - Julkaistu 12.8.2024

Biokaasutuotanto tarjoaa maatilayrityksille paitsi ilmastoystävällisen lannankäsittelyratkaisun, myös mahdollisuuden tuottaa uusiutuvaa energiaa ja lisätä ravinneomavaraisuutta. Eteläisessä Suomessa, erityisesti Hämeessä, maatilojen biokaasulaitoksia on toistaiseksi ollut vain muutamia. Vuoden 2023 lopussa lukumäärä kasvoi yhdellä, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) maatilakokoluokan biokaasulaitos käynnistyi Jokioisilla.

Maanantaina 3. kesäkuuta järjestetty Biokaasupäivä Jokioisilla kokosi Luken tiloihin noin 40 eri tahojen edustajaa Hämeestä, Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Kaikilla osallistujilla oli yhteinen kiinnostuksen kohde: maatilojen biokaasuratkaisut. Päivän aikana kuultiin näkökulmia biokaasututkimuksesta ja -toimialasta sekä tutustuttiin Luken tutkimusalusta Biopajaan sekä Luken uuteen biokaasulaitokseen.

Tutkimus- ja kehitystyötä biokaasutoiminnan parissa

ProAgrian energia-asiantuntija Juha Hiitelä avasi tilaisuuden. ProAgrian BEPS ja BioedU -hankkeet edistävät kannattavaa biotaloutta ja biokaasutoimintaa Pirkanmaan, Satakunnan sekä Uudenmaan alueella. Oppeja ja vinkkejä pyritään kuitenkin jakamaan yli maakuntarajojen, mistä biokaasupäivä on hyvä esimerkki!

Päivän aluksi Luken erikoistutkija Elina Tampio kertoi, miten Luke kehittää kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja biokaasun laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi ja toimialan tueksi. Tutkimusteemat linkittyvät paitsi energiaan, myös ravinteisiin ja niiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja käyttöön maataloudessa.

Myös mädätteen orgaaninen aines ja biokaasun hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen ovat uusia kiinnostavia tutkimusaiheita. Luken tutkimusalusta Biopaja mahdollistaa esimerkiksi mädätteen ja sen sisältämien ravinteiden jatkojalostusketjujen tutkimuksen laboratorio- ja pilot-mittakaavassa. Biopajassa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä myös yritysten kanssa.

Kanta-Hämeessä biokaasutuotannolle on haettu uutta vauhtia Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luken yhteisessä, viime vuonna alkaneessa BioKanta-hankkeessa.

Projektityöntekijä Katja Heikkinen HAMK:sta kertoi esityksessään Hämeenlinnan Lammi-Tuulos-alueen innostuneesta vastaanotosta biokaasutuotannon ratkaisuille. Hankkeessa on toteutettu erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vertailua yhteistyössä alueen maatilojen ja yritysten kanssa.

Biokaasutuotannon ratkaisut ovat tapauskohtaisia ja voivat koostua joko tilan omista tai yhteisistä laitoksista. Myös kaasun hyödyntämiseen on tarkasteltu erilaisia, hajautettuja tai keskitettyjä, vaihtoehtoja. Kanta-Hämeen alueella biokaasuntuotannolle olisi runsaasti potentiaalia kotieläinten lannan ja peltokasvimassojen, kuten nurmen ja oljen muodossa.

Kaasun hyödyntämisen osalta potentiaalia löytyy niin tilojen sähkön- ja lämmöntarpeen kuin maakaasun korvaavuuden kautta.

”Enenevässä määrin biokaasua tullaan ohjaamaan kaasun runkoverkkoon ja edelleen vientiin”, enteili Doranova Oy:n toimitusjohtaja Antti Myllärinen biokaasumarkkinoiden tulevaisuuden kehityssuuntaa.

Doranova Oy on myös Luken biokaasulaitoksen toimittaja. Myllärinen johdattikin kuulijat kokoustilasta laitoksen tutustumiskierrokselle.

Luken uusi maatilakokoluokan biokaasulaitos on käynnistynyt

Luken uusi biokaasulaitos käynnistyi Jokioisilla vuoden 2023 lopulla. Laitos käsittelee tutkimustilan naudan lantaa ja kasvimassoja sekä tuottaa sähköä ja lämpöä tilan omaan ja paikallisen lämpöverkon käyttöön. Mädäte hyödynnetään paikallisesti peltojen lannoituksessa ja mädätteestä separoitu kuivajae kuivikkeena navetassa.

Lukella on myös toinen, Maaningalla sijaitseva biokaasulaitos, joka otettiin käyttöön jo vuonna 2009.

Luken biokaasulaitoksen toimintaan tutustuttiin aina syötteiden sisääntulosta reaktoriin, mädätteen ja kaasun käsittelyyn asti. Luken biokaasulaitos on suunnattu tutkimukseen. Se sisältää paljon sellaista, mitä normaalissa laitoksessa ei olisi, kuten useita erilaisia mahdollisuuksia pumpata lietettä ja mädätettä säiliöstä toiseen sekä mädätteen käsittelyn niin lingolla kuin ruuviseparaattorilla.

Biokaasulaitos kuvattuna sen katolta. Takana metsää.
Luke Jokioisten uusi biokaasulaitos toimii alustana maatilamittakaavan biokaasututkimukselle. Laitos tehostaa tutkimusnavetan lannankäsittelyä ja energiatehokkuutta. Kuva: Niina Honkala.

Laitos on tärkeässä osassa tutkimustilan jokapäiväistä lannankäsittelyä ja tarjoaa näin arvokkaan esimerkin muille tiloille. Biokaasulaitos myös mahdollistaa kokeellisen tutkimuksen käytännön mittakaavassa, josta tulokset ovat suoraan vietävissä käytäntöön.

Biokaasupäivän osallistujissa laitokseen tutustuminen aiheutti innostunutta pöhinää. Käytännön esimerkit ja kokemukset paikan päällä tuovat tukea biokaasuinvestointeja suunnitteleville. Biokaasuun liittyville opintomatkoille ja esittelytilaisuuksille olikin vierailijoiden mukaan suuri tarve.

Tulevaisuuden suunnitelmat

Biokaasupäivä järjestettiin Luken, HAMKin ja ProAgrian yhteistyössä.

Luken ja HAMKin yhteinen BioKanta-hanke edistää biokaasuinvestointien toteutumista Kanta-Hämeessä. Jatkossa hanke järjestää lisää vastaavia laitoskäyntejä ja tutustumiskierroksia alueen toimijoille.

Lisäksi Luken biokaasulaitoksen ylösajon tutkimuksellinen seuranta on käynnissä ja sitä tullaan jatkamaan kesän 2024 ajan. Tuloksista tullaan kokoamaan viestintämateriaaleja biokaasulaitosten investointi- ja käyttöönottovaiheiden tueksi.


Organisaation esittely  

Luonnonvarakeskus (Luke) on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tutkii ja kehittää erilaisia biokiertotalouden ratkaisuja. Lue lisää Luken kiertotalouden ratkaisujen tutkimusalusta Biopajasta.

Luken Jokioisten biokaasulaitoksen tietokortti.

Logot: Euroopan unionin osarahoittama, Hämeen liitto (Regional Council of Häme), Luonnonvarakeskus, BioKanta ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Kirjoittajat Elina Tampio (elina.tampio(at)luke.fi) ja Johanna Laakso (johanna.laakso(at)luke.fi) ovat erikoistutkijoita Luken Biojalostusteknologiat ja kierrätyslannoitevalmisteet-ryhmässä.  Kansikuva: Elina Tampio.


Agenda2030

Biokaasutuotannolla ja ravinteiden kierrätyksen ratkaisuilla vastataan mm. seuraaviin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin: 

  • Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa
  • Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita
  • Tavoite 13: Ilmastotekoja 

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

7. Edullista ja puhdasta energiaa9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja13. Ilmastotekoja

Lue seuraava artikkeli: Metsäbiotalouden arvonlisäyksen kasvu on tuonut hyvinvoint... »