Metsäneuvosto vahvisti kansallisen metsästrategian toimenpidesuunnitelman

Uutinen - Julkaistu 13.6.2024

Metsäalan yhteistyöfoorumi hyväksyi kokouksessaan 11.6.2024 Kansallinen metsästrategia 2035:n toteutussuunnitelman. Lisäksi kokouksessa syvennyttiin työ- ja elinkeinoministeriön vastuualan strategioihin ja käytiin laaja ajankohtaiskeskustelu.

Kansallinen metsästrategia 2035 on suomalaista metsäpolitiikkaa linjaava elinkeinostrategia, jossa sovitetaan yhteen erilaisia metsiin liittyviä tavoitteita. Metsäneuvosto vahvisti kokouksessaan vuoteen 2027 ulottuvan toimenpidesuunnitelman, joka perustuu kolmen kärjen ja niitä toteuttavien hankkeiden ympärille.

”Kun katsoo valtion tämän hetken taloustilannetta, on ollut viisasta rakentaa strategia näiden toisiinsa vahvasti kytköksissä olevien kärkihankkeiden ympärille. Tutkimus, tietopohjan ja osaamisen vahvistaminen sekä viestintä ja vuorovaikutus ovat mukana kaikissa kärkihankkeissa”, avasi metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsästrategian toimenpiteillä vastataan toimintaympäristön haasteisiin ja niitä tarvitaan metsästrategian päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityisen sektorin rooli strategian toteuttamisessa on keskeinen.

Esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi sekä uusi suojelupäätös puhuttivat

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen aloittivat ajankohtaiskatsauksensa vanhojen metsien kansallisia kriteereitä ja valtion maiden uutta suojelua koskeneilla päätöksillä, joista oli tiedotettu juuri hieman ennen neuvoston kokousta.

Ministerit painottivat kriteeriesityksen ja valtion maiden suojelua koskevan erillispäätöksen muodostavan merkittävän kokonaisuuden. Hallitus on hallitusohjelman mukaisesti sitoutunut suojelemaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Kansalliset kriteerit vaikuttavat valtion maiden lisäksi metsänomistajiin ja heidän omaisuudensuojansa on huomioitava.

Metsäneuvostossa keskusteltiin kriteereitä ja suojelua koskeneiden päätösten vaikutuksista niin metsäsektorille kuin metsien monimuotoisuudelle. Jäsenistöstä tuotiin esille kriteereiden liittyvän myös uusiutuvan energian direktiivin ja metsäkatoasetuksen vaatimuksiin.

Biotaloudesta ja uusista teknisistä ratkaisuista kasvua

Ministeri Essayah nosti puheenvuorossaan esille myös europarlamenttivaalien tuloksen merkityksen metsäalalle.

”Nykyisen komission metsiin liittyvistä aloitteista esimerkiksi metsäkatoasetuksen toimeenpanon ohjeistukset, ennallistamisasetus sekä monitorointiasetus ovat olleet viime kuukausina pitkälti pysähdyksissä. Kevään aikana vahvaa EU-vaikuttamista erityisesti biotalouteen liittyen jatketaan muiden muassa Euroopan unionin metsäisten jäsenvaltioiden For Forest -ryhmässä”, ministeri kertoi.

Ministeri muistutti, että myös kehysriihen päätöksissä biotalous nähtiin yhdeksi Suomen kasvun lähteistä.

Ministerit toivat esille Tilastokeskuksen toukokuun lopussa julkaisemat pikaennakkotiedot viime vuoden kasvihuonekaasuinventaariosta. Niiden mukaan Suomen kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) laskivat vuonna 2023 peräti 11 % ja maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön muodostama maankäyttösektori oli jälleen nettonielu. Parhaillaan valmisteltavassa energia- ja ilmastostrategiassa tarkastellaan myös maankäyttösektoria.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen nosti esille puhtaan sähkön voimakkaan kasvun sekä sen tarjoaman kilpailuedun. Mykkäsen mukaan kehitettävät tekniset nielut voivat tarjota pitkäjänteisiä ratkaisuja myös metsäteollisuuden rooliin päästöjen vähentämisessä.

”Komission tiedonanto vuoden 2040 ilmastotavoitteista nojaa teknisen hiilensidonnan skaalautumiseen. Bioperäisen hiilen talteenotto ja jatkohyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja myös merkityksiä bio- ja metsäteollisuudelle, kun hiilidioksidivirtoja voidaan hyödyntää edelleen”, ministeri painotti.

Metsäneuvosto kuuli myös katsaukset työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevista strategioista, jotka linkittyvät kansalliseen metsästrategiaan. Parhaillaan laadittavan teollisuuspoliittisen strategian tavoitteena on vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailuasemaa globaaleilla markkinoilla ja tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia Suomeen.

Biotalousstrategian painopisteinä puolestaan ovat korkeamman arvolisän luominen biotaloudesta, kilpailukykyinen toimintaympäristö, vahva osaamis- ja teknologiaperusta sekä bioresurssien ja muiden ekosysteemien käytettävyys ja kestävyys. Keskustelussa metsäneuvoston jäsenet toivat esille, että strategioiden pohjalta on mahdollista kehittää metsäalan kasvua pitkäjänteisesti ja sektorirajat ylittäen.

Kansallinen metsästrategia 2035, toimenpidesuunnitelma

Kansallisessa metsäneuvostossa toimii 38 jäsentä metsäalan etujärjestöistä, tutkimuslaitoksista, ympäristö- ja kansalaisjärjestöistä sekä hallinnosta. Yhteistyöverkosto tukee monia eri tavoitteita yhteensovittavan metsäpolitiikan valmistelua.

Kansallinen metsäneuvosto toimii maa- ja metsätalousministeriön tukena laajoissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä sekä alan yhteistyöfoorumina. Metsäneuvoston kokousmateriaalit ovat julkisia ja löytyvät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Kansallisen metsästrategian toteutus

Kansallinen metsästrategia 2035

Metsäneuvosto

Metsäneuvoston jäsenet ja kokousmateriaalit kaudella 2023-2027

Biotalousstrategia

Valtion maille uusi suojelupäätös ja vanhojen metsien kansalliset kriteerit lausuntokierrokselle (MMM:n ja YM tiedote 11.6.2024)

Teollisuuspoliittinen strategia (valtioneuvosto.fi)