Puun ja bitin kohtaaminen – miten teknologiset innovaatiot muuttavat metsä- ja puutoimialaa?

Case - Julkaistu 6.6.2024

Metsä- ja puutoimialalla on jo pitkään hyödynnetty erilaisia teknologisia innovaatioita. Tekoälyn ja digitaalisen valmistuksen uudet innovaatiot muuttavat murroksessa olevaa alaa edelleen.

Tekoälyratkaisuja on hyödynnetty metsä- ja puutoimialalla jo pitkään, vaikkei niistä tekoälyratkaisuina olisi puhuttukaan. 1980-luvulla metsiä alettiin seurata satelliittikuvien avulla, ja jo tuolloin tekoälyalgoritmit olivat apuna. Viime vuosina tekoälytutkimuksessa on otettu valtavia harppauksia, joista on varmasti hyötyä myös metsä- ja puutoimialalla.

Tekoälyn kehityksen myötä pystymme luomaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, videoita ja ääntä. Generatiivinen tekoäly loistaa juuri luonnollisen kielen käsittelyssä: sen avulla pystytään vaikkapa analysoimaan suuria tekstimassoja, joiden käsitteleminen olisi ennen vaatinut lukuisia työtunteja ihmiseltä.

“Konkreettisimmillaan tekoälyn avulla voidaan luoda korkealaatuista dokumentaatiota, vaikkapa sertifiointijärjestelmien vaatimukset täyttäviä raportteja”, sanoo Naturpoliksen tekoälyasiantuntija Olli Laitinen.

“Itsestään tämä työ ei tosin tapahdu, vaan tekoälysovellusten käyttöönotto vaatii korkean luokan osaamista sekä rahallista ja ajallista panostusta”, Laitinen jatkaa. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö.

Suomessa puun jatkojalostuksen astetta pitäisi pystyä nostamaan, jotta teollisuuden kilpailukyky paranee ja tulot kasvavat. Jatkojalostukseenkin tekoäly tuo yllättävää ja luovaa apua. Tekoälyn avulla voi pallotella uusia ideoita, kritisoida ja iteroida luonnoksia, muuntaa pohjakuvia havainnekuviksi tai yksinkertaisesti vain hakea inspiraatiota.

Yksi esimerkki tähän tarkoitukseen sopivasta sovelluksesta on jo miljoonien ihmisten käyttämä Midjourney. Midjourneyn kaltaisella tekoälysovelluksella voi tuoda eloon yksinkertaisen lyijykynäpiirrustuksen, ja vaihtoehtoisia vedoksia voi ottaa loputtomiin. Laajemmissa kokonaisuuksissa, kuten rakentamisessa, tekoäly voi olla avuksi simulaatioiden ja mallinnusten tekemisessä.

Puu- ja metsätoimialan yrityksen toimintaa on mahdollista tehostaa merkittävästi jo nykyisillä tekoälytyökaluilla. Tekoäly kehittyy tällä hetkellä kuitenkin todella nopeasti. Luultavaa on, että parin vuoden sisällä saamme nähdä vielä tehokkaampia ja kyvykkäämpiä generatiivisen tekoälyn malleja.

Tekoälyn kehityksen kanssa käsi kädessä kulkevat myös modernit digitaalisen valmistuksen menetelmät, kuten 3D-tulostaminen tai sublimaatiopainanta, jossa värit painetaan suoraan kankaan sisään.

Aloitteleva yrittäjä voi esimerkiksi suunnitella tekoälyn avulla yritykselleen logon, ja painaa sen suoraan vanhaan t-paitaan sublimaatiopainannan avulla. Uudet tuotteet syntyvät ketterästi ja verrattain edullisesti digitaalisten valmistusmenetelmien ja -prosessien myötä.

“Yritysten tulisi olla kiinnostuneita digitaalisen valmistuksen mahdollisuuksista, sillä parhaimmillaan niillä voidaan saavuttaa merkittäviä ajallisia ja taloudellisia hyötyjä”, sanoo Naturpoliksen projektisuunnittelija Minna Tiermas.

Toimialoja ja käyttökohteita on lukuisia. Metsä- ja puutoimialalla on viime vuosina puhuttu UPM Formista, metsäyhtiön kehittämästä puupohjaisesta materiaalista, jonka avulla voidaan 3D-tulostaa vaikkapa design-huonekaluja tai pienoismalleja.

Digitaalisen valmistuksen myötä myös vaikkapa metsäkoneiden varaosia voidaan tuottaa paikallisesti. “Paikallinen identiteetti on digitaalisen valmistuksen ydin”, Tiermas sanoo. “Osaaminen kulkee sisään ja ulos, mutta materia pyritään pitämään suljetussa ja paikallisessa kierrossa”, hän jatkaa.

Digitaalinen valmistus ja tekoäly muuttavat perinteisiä toimintatapoja ja tarjoavat yrityksille mahdollisuuden kehittää uusia ja parempia tuotteita nopeammin ja kustannustehokkaammin, huomioiden samalla kestävyyden ja kiertotalouden toimintaperiaatteet. Näiden teknologioiden hyödyntäminen on avain menestykseen tulevaisuuden puu- ja metsätoimialalla.

Kirjoittaja on Naturpoliksen metsä- ja puutoimialavastaava Tanja Koukkula (tanja.koukkula(at)naturpolis.fi).