Ekosysteemipalveluiden ympärille mahtuisi uudenlaista liiketoimintaa

Kolme valkoista karitsaa ja uuhi metsässä.

Case - Julkaistu 27.5.2024

Suomessa toimii lukuisia yrityksiä, jotka hyödyntävät järviruokoa, luonnonlaidunlihaa, kalastusnautintoja, luonnon terveysvaikutuksia tai kuusenkerkkiä liiketoiminnassaan. Näiden yritysten arvonlisä suhteessa liikevaihtoon on hyvällä tasolla, tuore selvitys paljastaa.

Biotalousalasta puhuttaessa saattaa unohtua, että kaikki alan yritykset eivät suinkaan toimi metsätaloudessa tai perinteisessä ruoantuotannossa. Miten näillä epätavallisemmilla yrityksillä menee, ja millä alalla kasvun mahdollisuudet olisivat suurimmat?

EkoArvo-hanke kokosi tietoa viidestä lupaavasta tuoteryhmästä tai palvelusta: ruokomassasta, luonnonlaidunlihasta, kalastusnautinnoista, Green Care -palveluista sekä kuusenkerkistä.

Näillä aloilla arvonlisän suhteessa liikevaihtoon havaittiin olevan keskimäärin noin 40 prosenttia. Suhde oli paras ruokoliiketoiminnassa sekä matkailualan opastetuissa vaelluksissa ja elämysretkissä.

Ruokomassaa käytetään esimerkiksi maanparannus- ja eristysaineena. Luonnonlaidunliha on osan vuodesta vapaasti laiduntaneen lampaan tai naudan lihaa. Kalastusmatkailuyritykset tarjoavat ohjattuja kalastusretkiä ja Green Care -yritykset luonnon terveysvaikutuksia hyödyntäviä palveluita. Kuusenkerkkiä käytetään elintarviketuotannossa.

Arvonlisä vai kannattavuus?

EkoArvo-hanke sai alkunsa valtioneuvoston kanslian järjestämästä hankehausta. Ekosysteemipalveluiden arvonlisäpotentiaalin selvittäminen on yksi biotalousstrategiassa sovituista toimenpiteistä.

Tehtävänantona oli tutkia uusia, nousevia, vähän tunnettuja kaupallisia tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat ekosysteemipalveluihin. Samalla tuli selvittää, miten niiden arvonlisää voitaisiin kasvattaa.

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ihmisille tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Arvonlisä puolestaan tarkoittaa tuotteiden myyntihinnan ja välituotteiden ostohinnan erotusta. Arvonlisän kasvattamisen tavoite on peräisin kansallisesta biotalousstrategiasta 2022–2035.

”Päädyimme niinkin yksinkertaiseen johtopäätökseen, että mitä enemmän yrityksiä alalla toimii, sitä enemmän arvonlisää ne tuottavat”, metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta toteaa.

”Selvitykseen osallistuneilta yrittäjiltä saatiin palautetta, että heitä itseään ei kiinnosta niinkään arvonlisä, vaan yritystoiminnan kannattavuus.”

EkoArvo-hanke tehtiin Tapion, Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteistyönä.

Kysyntä lisää tarjontaa

Mikä sitten saisi aikaan uusien yritysten syntymisen tai jo olemassa olevat yritykset kasvattamaan liikevaihtoaan?

EkoArvo-hankkeeseen kuului verkkokysely, jossa joukolta luonnonvara-alan asiantuntijoilta kysyttiin mielipidettä alan kehitysnäkymistä yleisemmin. Noin 80 henkilöä vastasi.

”Vastaajilla oli vahvin usko kalastus- ja metsästyselämyksiin sekä virkistäytymiseen luonnossa. Ruokotuotteiden markkinoiden kehittymiseen raati ei sen sijaan uskonut”, Matila kertoo.

Järviruokoa järven rannalla, taustalla sateenkaari. — Ruovikot ovat tavallinen näky rehevissä järvissä ja merenlahdissa. Korjuussa vesistöstä poistuu ravinteita, ja korjattu ruoko sopii erinomaisesti maanparannusaineeksi. Kuva: Selma Salin.

Selvitystä varten haastateltiin myös yksi tai kaksi yrittäjää jokaiselta tarkemmin tutkitulta palvelualueelta. Kalastuspalveluiden tarjoajaa ei haastateltu, koska aiheesta oli tehty kattava selvitys vuonna 2018.

”Loppupäätelmä oli niin yksinkertainen, että kun alalle tulee lisää kysyntää, tulee lisää tarjontaakin”, Matila toteaa.

Selvityksen tehnyt ryhmä ehdottaa kuluttajatutkimusten tekemistä. Niiden avulla saataisiin selville, mitä ihmiset haluavat ostaa, ja yrittäjät löytäisivät entistä parempia myyntiargumentteja. Yritystutkimukset puolestaan auttaisivat yrittäjiä suuntaamaan toimintaansa kannattavasti oikeanlaisiin palveluihin ja tuotteisiin.

Uutta liiketoimintaa voitaisiin selvityksen mukaan saada aikaan myös sertifikaateilla ja krediiteillä. Krediiteillä viitataan esimerkiksi ekologiseen kompensaatioon: siinä toimija korvaa haitan, jota toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi ekosysteemipalveluiden yhteistuotannon mahdollisuuksissa riittäisi tutkittavaa, selvityksen tekijät muistuttavat.