Metsäbiotalouden arvonlisäyksen kasvu on tuonut hyvinvointia

Blogi - Julkaistu 6.5.2024

Odotukset metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamiseksi ovat suuret. Arvonlisän kasvuun on panostettu investoinneilla uusiin tuotantolaitoksiin. Työtä tehdään myös innovaatioiden kaupallistamiseksi. Metsäbiotalouden arvonlisää onkin saatu kasvatettua viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Metsäbiotalous on monipuolinen kokonaisuus, johon lukeutuu perinteistä metsätaloutta, puunjalostusta, palveluita ja metsien monikäyttöä. Metsäbiotalouden merkitys näkyy jokapäiväisessä elämässä, ja sen merkitys konkretisoituu erityisesti metsäisissä maakunnissa. Se tuo tuloja, työllisyyttä ja elinvoimaa maaseudulle. Metsäbiotalouden arvoketjun jokaisella vaiheella on tärkeä merkitys koko Suomen taloudelle. Tapio on julkaissut tuoreet tiedot metsäbiotalouden arvoketjujen taloudellisesta merkityksestä ja kehityksestä 2012–2021.

Tilastot todistavat metsäbiotalouden tärkeyden

Metsäbiotalous työllisti vuonna 2022 suoraan noin 66 000 henkilöä. Metsäbiotalouden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli vajaa 20 prosenttia. Valtakunnallisesti selkeästi tärkein metsäbiotalouden toimiala vuonna 2022 oli massa- ja paperiteollisuus, mukaan lukien painaminen.

Metsäbiotalouden merkitys aluetaloudessa on tärkeä lähes kaikissa maakunnissa. Merkitys kuitenkin vaihtelee maakunnittain suuresti. Etenkin itäisessä Suomessa metsäsektorin merkitys korostuu. Merkitys on Etelä-Karjalan taloudelle maakuntien vertailussa Suomen suurin. Sen merkitys on suurta myös Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

Metsäbiotalouden yritysten aikaansaama arvonlisäys oli Suomessa vuonna 2022 yhteensä 10,9 miljardia euroa eli 4,6 prosenttia koko Suomen arvonlisäyksestä. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna arvonlisä on kasvanut lähes jokaisessa Suomen maakunnassa (keskimäärin 34 prosenttia). Metsäbiotalouden arvonlisäyksellä mitattuna kaksi selvästi suurinta maakuntaa olivat Keski-Suomi miljardilla eurolla ja Etelä-Karjala 0,9 miljardilla eurolla. Etelä-Karjalan arvonlisäyksestä lähes 80 prosenttia tuli massa- ja paperiteollisuudesta.

Metsäbiotalouden arvonlisäys on kasvanut (v. 2012–2021) erityisesti puutuoteteollisuudessa – sen arvo on kaksinkertaistunut yli 2 miljardiin euroon. Metsänhoidossa sekä puukorjuussa ja keruutuotteissa arvonlisä vuonna 2021 oli noin 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012. Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisä on edelleen selvästi suurin, mutta suhteellisesti sen osuus on pienentynyt. Metsätalouden palveluiden arvonlisä on pienentynyt puolella. Maakunnista arvonlisäys kasvoi eniten Kymenlaaksossa (79 prosenttia).

Biotalouden arvonlisäys halutaan kaksinkertaistaa

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä kaksinkertaistaa biotalouden arvonlisä. Metsäbiotaloudella on tavoitteen saavuttamisessa keskeinen rooli. Onkin tärkeää löytää metsäbiotalouteen uudenlaisia kestäviä ratkaisuja, tuotteita ja palveluita. Huoltovarmuus, turvallisuus, vihreä siirtymä, hiilineutraalius tuovat uusia haasteita, joihin metsäbiotaloudella on paljon annettavaa ja mahdollisuuksia on arvonlisän kasvattamiseksi myös lähitulevaisuudessa.

Metsäbiotalouden arvoketjut selvityksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

Lue Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa -raportti täältä.

Kirjoittaja on metsätalouden kestävyysasiantuntija Tommi Tenhola Tapiosta (tommi.tenhola(at)tapio.fi).