Lisää puupintoja sairaaloihin ja terveyskeskuksiin

Case - Julkaistu 23.4.2024

Olisiko puun käyttöä terveydenhuollon rakennuksissa mahdollista lisätä? Siihen kysymykseen pureutuu Wood for Health -hanke.

Puuta on käytetty pientalorakentamisessa pitkään ja paljon. Vähitellen puun käyttö myös asuinkerrostaloissa ja julkisissa kohteissa on alkanut lisääntyä. Suomeen on rakennettu 2000-luvulla esimerkiksi puurunkoisia kouluja ja konserttitaloja.

Olisiko puun käyttöä mahdollista lisätä myös terveydenhuollon rakennuksissa? Eurooppalainen verkostohanke Wood for Health pureutuu siihen kysymykseen, tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen Oulun yliopistosta kertoo.

”Tutkimukset osoittavat, että puun käytöllä rakentamisessa on hyvinvointivaikutuksia. Puu koetaan silmää miellyttävänä materiaalina. Sitä käyttämällä voidaan tasata ilmankosteuden ja lämpötilan vaihteluita, ja sillä on antimikrobisia ominaisuuksia”, Kilpeläinen listaa.

Puun huono puoli on, että se on huokoista ja siksi hankalasti puhdistettavissa.

Eurooppalaista ohjeistusta luomassa

Kolmivuotisessa hankkeessa selvitetään ja vertaillaan EU-maiden puurakentamista koskevia säädöksiä. Asuinrakentamista koskevat osittain eri säädökset kuin terveydenhuollon rakennuksia. Oli rakennuksen tyyppi tai EU-maa mikä tahansa, esimerkiksi paloturvallisuuskysymyksistä määrätään yleensä selkeästi.

Moniin asioihin lainsäädäntö kuitenkin ottaa kantaa epämääräisesti. Niinpä EU-maat ja maiden sisälläkin viranomaiset voivat tehdä säädöksistä erilaisia tulkintoja. Se taas voi Kilpeläisen mukaan hankaloittaa puun käyttöä.

”Esimerkiksi terveydenhuollon rakennusten pintojen puhtautta koskevissa säädöksissä ei ole annettu ehdottomia raja-arvoja.”

Wood for Health -hankkeessa luotavalla yleiseurooppalaisella ohjeistuksella tilanteeseen pyritään saamaan selkeyttä ja antamaan suosituksia, miten säädöksiä tai niiden tulkintaa voitaisiin edelleen yhtenäistää.

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

Hankkeessa on mukana yrityksiä ja tutkimuslaitoksia viidestä EU-maasta. Suomen lisäksi mukana ovat Ruotsi ja Norja sekä Saksa ja Latvia. Hankkeen vetäminen lankesi Oulun yliopistolle, jossa hankeidea alun perin syntyi.

Saksasta ja Latviasta mukaan kutsuttiin yksi tutkimuslaitos ja yksi yritys kummastakin. Yritykset kehittävät ympäristöystävällisiä pinnoitteita yhteistyössä paikallisten tutkimuslaitosten kanssa.

Suomen ja Norjan tehtävänä on pinnoitteiden testaaminen: miten pinnoitetun puun puhdistaminen onnistuu, miten puun antimikrobiset ja sisäilman kosteutta tasaavat ominaisuudet säilytetään ja miten antimikrobisia ominaisuuksia on mahdollista parantaa puun pinnoittamisella?

Hankkeessa tutkitaan myös oikean sairaalaympäristön pintoja.

”Kainuun keskussairaalassa puuta on käytetty kohtuullisen paljon. Erilaisista pinnoista otetaan näytteitä ja selvitetään, minkä tyyppisiä bakteereja niillä elää”, Kilpeläinen kertoo.

Ruotsista hankkeeseen on kutsuttu mukaan arkkitehtitoimisto White, jolla on toimintaa 15 maassa. Arkkitehtitoimistolla on pitkä kokemus puun käytöstä kohteissaan, joten se pystyy ottamaan kantaa rakennusten suunnittelua koskeviin kysymyksiin.

White on suunnitellut esimerkiksi Göteborgissa toimivan Kuningatar Silvian lastensairaalan (Drottning Silvias barnsjukhus) sekä Karlstadin sairaalan (Centralsjukhuset Karlstad), joka on tehty runkoaan myöten puusta.

Lupaavia tuloksia pinnoitteista

Selkeä keino lisätä puun käyttöä terveydenhuollon rakennuksissa olisi saada aikaan niihin sopivia pinnoitteita. Yleisesti tunnettuja, maaleihin lisättäviä antimikrobisia yhdisteitä ovat metalli-ionit, esimerkiksi sinkki- ja hopeaionit.

Kilpeläinen kertoo, että norjalaiset ovat jo saaneet tutkimusnäyttöä siitä, että puun ja pinnoitteiden muut hyvät ominaisuudet eivät heikenny, vaikka maaleihin lisättäisiin niissä perinteisesti käytettyjä antimikrobisia aineita.

Hankkeessa mukana olevassa saksalaisyrityksessä ja -tutkimuslaitoksessa on puolestaan selvitetty, voisiko maaleihin lisätä luonnon antimikrobisia yhdisteitä, esimerkiksi kasviöljyjä. Tässä ongelmana on toistaiseksi ollut kokeiltujen öljyjen haihtuminen pinnoitteista.

ForestValue-tutkimusohjelmakokonaisuus

Wood for Health -hanke on osa Euroopan komission osarahoittamaa ForestValue-tutkimusohjelmakokonaisuutta. Wood for Heath -hankkeen rahoituksen Suomen osuus tulee ympäristöministeriöltä.

ForestValue1-kokonaisuus on jo päättynyt, mutta osa sen kolmevuotisista tutkimushankkeista on yhä käynnissä (ForestValue Joint Call 2021). Esimerkiksi yllä esitelty Wood for Heath -hanke jatkuu vielä noin vuoden.

ForestValue2-kokonaisuuteen kuuluvia hankkeita käynnistellään parhaillaan (ForestValue2 Joint Call 2023). Hankkeissa korostuu kolme isoa teemaa: puurakentaminen, metsien käyttö ja metsäbiomassat.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö koordinoi kansainvälistä tutkimusohjelmakokonaisuutta ja raportoi Euroopan komissiolle hankkeiden etenemisestä.

Artikkelin kirjoittaja on Biotalous.fi:n toimittaja Heli Virtanen, Tapio, heli.virtanen(at)tapio.fi.

Kansikuva: Kainuun keskussairaalan aulatiloissa puuta on käytetty portaissa, aulatason kaiteissa, seinäpintaa elävöittämässä ja koristeissa. Kuva: Tuomas Niskanen.