Luonnon ennallistaminen: EU-parlamentti hyväksyi asetuksen

Uutinen - Julkaistu 27.2.2024

EU-maiden on tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikissa huonokuntoisissa ekosysteemeissä vuoteen 2050 mennessä.

• EU-maiden on ennallistettava vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista luontotyypeistä vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
• Maatalouden ekosysteemejä koskevien säännösten soveltaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää poikkeustilanteissa
• Yli 80 prosenttia EU:n luontotyypeistä on huonossa kunnossa

Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen äänin 329 puolesta, 275 vastaan ja 24 tyhjää. Parlamentti on jo aiemmin päässyt alustavaan sopuun jäsenvaltioiden kanssa EU:n luonnon ennallistamista koskevasta laista. Tavoitteena on ennallistaa rappeutuneet ekosysteemit kaikissa jäsenvaltioissa, auttaa saavuttamaan EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet ja parantaa ruokaturvaa.

Laissa asetetaan EU:lle yleiset tavoitteet tehdä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista sekä ennallistaa lain piiriin kuuluvista huonokuntoisista luontotyypeistä (mm. metsät, niityt, kosteikot, joet, järvet ja korallipohjat) hyvään kuntoon vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Parlamentin kannan mukaan EU‑maiden olisi asetettava Natura 2000 -alueet etusijalle vuoteen 2030 asti. Kun alue saadaan hyvään kuntoon, EU-maiden on varmistettava, ettei sen kunto huonone merkittävästi. Niiden on myös hyväksyttävä kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa esitetään yksityiskohtaisesti, miten ne aikovat saavuttaa nämä tavoitteet.

Maatalouden ekosysteemit

Maatalouden ekosysteemien biodiversiteetti paranee, jos EU-maat saavat edistystä aikaan kahdessa seuraavista kolmesta indikaattorista: niittyperhosindeksi, sen maatalousmaan osuus, jolla on hyvin monimuotoisia maisemapiirteitä, sekä orgaanisen hiilen määrä viljelymaan kivennäismaassa. Myös viljelysmaiden yleisten lintujen indeksi on saatava nousuun, sillä linnut ovat hyviä indikaattoreita luonnon monimuotoisuuden yleisestä tilasta.

Kuivatettujen turvemaiden ennallistaminen on yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää maatalousalan päästöjä. Siksi EU-maiden on tehtävä toimia, joilla ennallistetaan kuivatetuista turvemaista vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Uudelleenvesitys on viljelijöille ja yksityisille maanomistajille edelleen vapaaehtoista.

Laissa säädetään parlamentin pyynnöstä hätäjarrusta, jonka mukaan maatalouden ekosysteemejä koskevista tavoitteista voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa väliaikaisesti luopua. Tavoitteista voidaan luopua, jos ne vähentävät niin paljon maa-alaa, ettei se enää riitä elintarviketuotantoon, joka kattaisi EU:n kuluttajien tarpeet.

Muut ekosysteemit

Laissa vaaditaan myös, että useat metsäekosysteemien indikaattorit kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että istutetaan vielä kolme miljardia puuta lisää. Jäsenvaltioiden pitää myös ennallistaa vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaasti virtaaviksi joiksi ja varmistaa, ettei kaupunkien viheralueita ja kaupunkien puiden latvuspeittävyyttä menetetä jäsenvaltioissa nettomääräisesti.

Kommentti

Äänestyksen jälkeen esittelijä César Luena (S&D, Espanja) totesi: ”Tämä on tärkeä päivä Euroopalle, sillä siirrymme luonnon suojelusta ja säilyttämisestä sen ennallistamiseen. Uusi laki auttaa meitä myös täyttämään monia kansainvälisiä ympäristösitoumuksiamme. Asetuksella ennallistetaan huonokuntoiset ekosysteemit. Samalla se kunnioittaa maataloussektoria ja sisältää joustovaraa jäsenvaltioille. Haluan kiittää tutkijoita siitä, että he ovat tarjonneet tieteellistä näyttöä ja torjuneet ilmastonmuutoksen kieltämistä, ja nuoria siitä, että he muistuttavat meitä siitä, ettei ole olemassa toista maapalloa eikä varasuunnitelmaa.”

Seuraavaksi

Myös neuvoston on hyväksyttävä sopimus, ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan 20 päivää myöhemmin.

Taustaa

Yli 80 prosenttia EU:n luontotyypeistä on huonossa kunnossa. Komissio ehdotti 22. kesäkuuta 2022 luonnon ennallistamista koskevaa lakia. Tavoitteena on edistää rappeutuneen luonnon pitkän aikavälin elpymistä EU:n maa- ja merialueilla, saavuttaa EU:n ilmasto– ja biodiversiteettitavoitteet sekä täyttää EU:n kansainväliset sitoumukset ja erityisesti maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys. Komission mukaan uusi laki toisi unionille huomattavia taloudellisia hyötyjä, sillä jokaisesta investoidusta eurosta saataisiin vähintään 8 euron hyödyt.

Laki vastaa odotuksiin, joita kansalaiset esittivät luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja valtamerten suojelusta ja ennallistamisesta Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmiin sisältyvissä ehdotuksissa 2.1, 2.3, 2.4 ja 2.5.