Maailman talousmahdit ovat aktivoituneet biotaloudessa

Case - Julkaistu 23.8.2023

World Bioeconomy Forum teki biotalousstrategioiden vertailun keväällä 2023 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Vertailussa analysoitiin Brasilian, Yhdysvaltojen, Kanadan, EU:n, Ruotsin, Suomen, Intian ja Kiinan viimeisimpiä biotalousohjelmia.

Maailman talousmahdit ovat selkeästi aktivoituneet biotaloudessa viime aikoina. Myös kansainvälisessä yhteistyössä biotalous on noussut entistä enemmän esille ja se nähdäänkin yhtenä työkaluna globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Biotalous ei ole yksiselitteinen käsite ja sen sisältö ja taloudellinen arvo eivät ole suoraan vertailukelpoisia eri alueiden kesken. Vertailussa biotalous on jaettu biotekniseen, resurssipohjaiseen ja ekologiseen lähestymistapaan.

Vertailuraportissa esitetään johtopäätöksiä ja toimenpidesuosituksia Suomelle. Aihealueita ovat biotekniikka, bioturvallisuus, bioresurssit, terveyssektori sekä digitalisaatio ja keinoäly. Lisäksi käsitellään yhteistyötä eri alueiden kesken sekä biotalouden globaaleja järjestelyjä.

Biotekniikka

Erityisesti biotekniikan merkitys on kasvussa. Tämän nimiin vannovat niin Yhdysvallat kuin Kiina, mutta myös Intia nostaa ko. osa-alueen merkitystä. EU:n biotalousstrategioista biotekniikka toistaiseksi puuttuu ja World Bioeconomy Forum suosittelee myös EU:ta tarkistamaan kantaansa ko. osa-alueeseen tai ainakin tiedostavan muiden alueiden biotalouden painopisteet. Samansuuntaisia viestejä on noussut esille muidenkin toimijoiden taholta.

Biotekniikassa eletään valtavaa murrosta ja synteettisen biologian tekniikoiden keinoin kehitystyö täsmentyy ja nopeutuu moninkertaisesti. Biotekniikka on myös universaali ja sen sovellukset ulottuvat laajasti eri toimialueille, kuten kemikaalit, maatalous, energia, lääketiede ja bioprosessointi.

Biotekniikkaan liittyvät myös turvallisuusnäkökulmat niin makro- kuin mikrotasolla. Makrotasolla lähinnä niin, että erityisesti suurvallat haluavat turvata edistyneimmät biotekniikan keinot itselleen ollakseen johtavassa asemassa ko. sektorilla. Mikrotasolla haasteet liittyvät lähinnä bioteknisten tuotteiden turvalliseen käyttöön. Biologisiin prosesseihin liittyy jopa riskitekijöitä ja uusissa ohjelmissa halutaan varmistaa tuotteiden turvallinen valmistus ja käyttö. Riskit eivät liity vain biologisiin ominaisuuksiin, myös fysikaaliset ominaisuudet, kuten nanokokoluokka voi tuoda terveysriskejä niiden käyttöön. Erityisesti Yhdysvallat ja Kiina ovat kiinnittäneet huomiota turvallisuusnäkökulmiin.

Biotekniikka ei ole ainakaan toistaiseksi saanut Suomen biotaloussuunnitelmissa ja Suomen Biotalousklusteri Oy:n (FIBIC) – toiminnoissa sellaista roolia, joka sillä voisi olla ja joka biotekniikalla on monessa muussa maassa teollisuuden uudistajana.

Bioturvallisuus

Biotekniikan käyttöön liittyy erinäisiä turvallisuustekijöitä – niin kansallisesti kuin yksilötasolla. Kansallisen tason turvallisuusnäkökulmat liittyvät lähinnä biotekniikkasektorin innovaatioihin, joiden avulla halutaan turvata kansallisia intressejä. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti Yhdysvallat ja Kiina.

Toisekseen biotekniseen valmistukseen ja bioteknisten tuotteiden käyttöön voi liittyvä käyttäjän kannalta riskitekijöitä liittyen esim. hallitsemattomaan geenimanipulaatioon. Näiden osalta on myös järjestettävä turvalliset olosuhteet.

Turvallisuutta voidaan edistää kansallisin toimenpitein, kuten joissain ohjelmissa on jo huomioitu, mutta tässä on tilaa myös kansainväliseen yhteistyöhön, jolloin tuloksia ja oppeja voidaan hyödyntää laajemmin edistäen koko sektorin kehittymistä.

Selvityksessä ehdotetaan biotekniikan vahvempaa sisällyttämistä strategioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön myös turvallisuusseikat huomioiden.

Bioresurssit

Bioresurssien suhteen tilanne on jopa polarisoitumassa. Esim. Yhdysvallat on selkeästi lisäämässä omien biomassojen käyttöä, kun taas EU:ssa ollaan menossa toiseen suuntaan.

Yhdysvallat käyttää tällä hetkellä vajaa 400 miljoonaa tonnia biomassaa ja näkee, että he voisivat lisätä kestävästi biomassojen käyttöä jopa 1 000 miljoonaan tonniin vuositasolla. EU:ssa biomassojen käyttö on ollut noin miljardi tonnia ja suuntaus on ainakin poliittisesti hillitä biomassojen käyttöä, kuten metsien osalta. Viimeaikainen Venäjän aggressio ja energiakriisi ovat tosin lisänneet biomassojen käyttöä niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Suomelle tärkeät metsävarat ovat suurimmat kuin koskaan – puustoon tilavuus on tänä päivänä yli 2,5 miljardia kuutiota kun se 1950 luvulla oli miljardi kuutiota vähemmän. Sama on nähtävissä myös EU:ssa, jossa puuston tilavuus on tänä päivänä 50 % suurempi kuin se oli 1990.

EU:ssa ja Suomessa metsien ja muiden biomassojen hyödyntäminen liittyy maankäyttöön ja sitä kautta se palvelee muutakin kuin biotuotteiden valmistuksen tavoitteita. Vallalla olevat ohjausmekanismit pyrkivät suosimaan tavoitteena ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintää ja biotalous nähdään näitä tukevana toimenpiteenä erityisesti Euroopassa.

Mielenkiintoista on myös Kiinan tilanne, jossa käytetään vuositasolla biomassoja noin 3,5 miljardia kuutiota. Uudessa strategiassa Kiina pyrkii paremmin rekisteröimään omat biomassavarantonsa ja turvaamaan niiden kestävän käytön. Silti tänä päivänä suuri osa esim. riisinviljelyn jätteistä poltetaan eikä biomassan sivuvirtojen keräämiseen ole toistaiseksi riittävästi kannustimia.

Vuoden 2018 Kalifornian metsäpalojen aikaan Yhdysvallat osoitti kiinnostusta metsänhoidon merkitykseen, vaikka tuolloin huomio kotimaan mediassa kiinnittyi ehkä toisarvoisiin seikkoihin.

Terveyssektori

Biotekniikan investointikohteista terveyssektori on selkeästi suurin. Terveyssektori on vahvasti esillä useissa strategioissa, mutta ei näkyvästi Euroopan ja Suomen biotalousstrategioissa. Biolääketiede kehittää uusia rokotteita ja muita lääkkeitä. Tässä suhteessa viimeisin pandemia on vain vahvistanut sektorin tärkeyttä. Myös yksilölliset diagnostiikkalaitteet ovat nousussa. Tällä sektorilla myös Suomella on vahvaa osaamista entuudestaan.

Digitalisaatio ja keinoäly

Digitalisaation ja keinoälyn käyttö on mahdollista monella osa-alueella ja se tuleekin esille useissa biotalousstrategioissa. Yhtäältä se nopeuttaa prosesseja ja kehitystyötä, mutta toisaalta se edesauttaa tiedonhallintaa – ”Big data”. Kaikella tällä on suuri rooli erityisesti bioteknologian kehittymisedellytyksiin ja tämä näkyykin erityistesti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian biotalousohjelmissa. Suomessa on erittäin hyvää biotalouden, biotekniikan ja digitalisaation osaamista kullakin sektorilla erikseen.

Suomella on kaikki edellytykset yhdistää tätä integroitua osaamispotentiaalia koko biotaloussektorinsa edistämiseen esimerkiksi yhdistämällä biotekniikan tuotekehitykseen keinoälyn tuomia mahdollisuuksia.

Yhteistyö eri alueiden kesken

Biotalous avaa erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Suomella on vahvaa osaamista esim. metsäbiotalouden alueella ja erityisesti Yhdysvallat on siitä tällä hetkellä erittäin kiinnostunut. Suomella onkin useita MoU-tason sopimuksia useiden Yhdysvaltojen osavaltioiden kanssa. Tuorein esimerkki yhteistyöstä on suuren metsäbiotalousdelegaation (75 alan julkisen ja yksityisen sektorin osaajaa useista osavaltioista ja liittohallinnosta) tutustumisvierailu Suomen metsäbiotalouden toimintoihin toukokuun 2023 lopulla.

Kiina hakee kansainvälistä yhteistyötä perusteilla olevan biotalouden yhteistyöjärjestelyn kautta. Samalla he hakevat myös vahvaa asemaa itselleen erityisesti biotekniikan osa-alueilla.

Kanada suhtautuu tunnetusti myötämielisesti Suomeen ja yhteistyötä on vireillä erityisesti metsäbiotalouden sektorilla. Potentiaalisin yhteistyö nähdään provinssitasolla, joista pisimmällä tällä hetkellä ollaan B.C.:n, Nova Scotian ja Quebecin suhteen.

Intia on perinteisesti aktiivinen erityisesti biotekniikan sektorilla. Intian osalta voisi olla opittavaa esimerkiksi heidän BioIT-ohjelmistaan.

Brasilia on avautumassa biotalouteen, mikä mahdollistanee uusia yhteistyömahdollisuuksia niin metsänhoitoon liittyvillä osa-alueilla kuin korkean arvonlisän tuotteissa.

Suomen vahva rooli erityisesti metsäbiotalouden osalta tulee esille erityisesti Yhdysvaltojen suuntaan ja useita osavaltiokohtaisia yhteistyösopimuksia on jo sovittu. Tämä tuo vientimahdollisuuksia erityisesti palvelu-, laite- ja ratkaisutoimittajille. Luonnollisesti Yhdysvallat haluaa oppia tästä lisää Suomelta ja toteuttaa jossain vaiheessa myös omia ratkaisuja.

Biotalouden globaalit järjestelyt

Erityisesti vuoden 2022 jälkeen on noussut enenevässä määrin kysymyksiä siitä, miten biotalouden kansainvälinen yhteistyö voitaisiin järjestää. Olisiko aika kypsä biotalouden omalle rakenteelle, jossa biotalouteen liittyviä yhteisiä asioista voidaan keskustella ja parhaassa tapauksessa hakea yhteisiä linjauksia.

Suomella on hyvä maine biotalouden suhteen ja Suomi tunnetaan maailmalla biotalouden edelläkävijänä. Suomella voisi olla aktiivinen rooli biotalouden kansainvälisen rakenteen luomisessa.

Lisätietoja

selvitysmies Jukka Kantola, World Bioeconomy Forum, p. 040 552 8880

erityisasiantuntija Ulla Palander, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 9235

erityisasiantuntija Sari Tasa, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8242

Raportti: Biotalousstrategioiden vertailu  

TEM:n tiedote 22.8.2023: Vertailu: Biotatalouden merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti