Metsätaloutta, suojelua vai ilmastohyötyjä? Vasta perustettu metsäbiotalouden tiedepaneeli auttaa päättäjiä ratkomaan haasteita

Blogi - Julkaistu 1.6.2023

Vaikka metsien puuvaranto ja vuotuinen kasvu ovat korkeammalla tasolla kuin kenties pariin sataan vuoteen, metsät eivät tunnu riittävän kaikkeen siihen, mitä niiltä toivotaan.

On ilmeistä, että kaikkia metsien käytölle asetettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa tulevalla hallituskaudella. Päätöksentekijät joutuvat tekemään arvo- ja talouspohjaisia valintoja, Metsäbiotalouden tiedepaneeli arvioi.

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneen tiedepaneelin ovat asettaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Riippumaton, monitieteinen asiantuntijaryhmä auttaa päättäjiä ratkomaan metsien käytön haasteita tutkitun tiedon pohjalta.

Paneeli on perustettu tukemaan politiikkatoimien valmistelua ja päätöksentekoa, ja sen on tarkoitus auttaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamisessa.

Paneelin jäsenten mukaan päättäjät tarvitsevat valintojensa tueksi tutkimukseen perustuvia tarkasteluja, joihin metsien käytön, suojelun ja ilmastotavoitteiden mahdolliset yhdistelmät voidaan perustaa.

Kestävä arvoketju toiminnan perustana

Paneelin toiminnan perustana on kestävä arvoketju, joka koostuu metsien käytön taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Arvoketju ja metsistä saatavat ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä Suomelle, jonka maapinta-alasta metsät peittävät yli 75 prosenttia.

Suomen metsissä on 2,5 miljardia kuutiometriä puuta, ja niiden vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä. Metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina, ja niiden merkitys Suomen luonnon monimuotoisuudelle on keskeinen.

Metsäbiotalouden tiedepaneeli kokoaa tietoa ja tuottaa ennusteita muun muassa metsien kehityksestä, puuperäisistä tuoteinnovaatioista ja arvonlisästä, metsäsektorin ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, ekosysteemien mahdollisuuksista ja puun energiakäytöstä.

Tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla

Näkemyksissään seuraavalle hallituskaudelle paneeli arvioi, että metsäsektorin tuottamien tuotteiden kysyntä on erittäin korkealla tasolla maailmanmarkkinoilla.

Samalla puuhankinnan tilanne on kiristynyt, mikä johtuu Venäjän puun tuonnin loppumisesta ja kasvavasta energiakäytöstä huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Metsille asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomelta nykyistä korkeamman hiilinielutason ylläpitoa. Myös lisäsuojelun ja ennallistamisen vaatimukset olisi kyettävä täyttämään. Metsien kasvun taantuminen rajoittaa osaltaan mahdollisten ratkaisujen yhdistelmää.

Metsäbiotalouden tiedepaneelissa on 14 jäsentä, jotka tulevat metsien arvoketjun ja kestävyyden kannalta keskeisistä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Panelistit edustavat metsä-, ympäristö-, ilmasto-, yhteiskunta-, talous- ja teknisiä tieteitä.

Paneelin jäsenet:

Puheenjohtaja
Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus, antti.asikainen(at)luke.fi, puh. 0295 323 250

Varapuheenjohtajat
ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus, riikka.paloniemi(at)syke.fi, puh. 0295 251 493
professori Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto, markku.karjalainen(at)tuni.fi, puh. 040 583 2127

Muut jäsenet
professori Jari Liski, Ilmatieteen laitos
yliopistolehtori Marileena Mäkelä, Jyväskylän yliopisto
professori Timo Muotka, Oulun yliopisto
yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, Lapin yliopisto
tutkimusprofessori Tekla Tammelin, Teknologian tutkimuskeskus VTT
dekaani Ritva Toivonen, Helsingin yliopisto
tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
professori Esa Vakkilainen, LUT-yliopisto
professori Jari Vauhkonen, Itä-Suomen yliopisto
professori Pasi Virta, Turun yliopisto
professori Monika Österberg, Aalto-yliopisto

Lisätietoja

Metsäbiotalouden tiedepaneelin verkkosivu