Maaperä – ruoan, puhtaan veden ja monimuotoisuuden lähde

Uutinen - Julkaistu 5.12.2022

Tänään 5.12. vietetään YK:n kansainvälistä maaperäpäivää. Päivän tarkoituksena on kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.

Terve maaperä on kestävän ruoantuotannon perusta. Tänä vuonna kansainvälisellä maaperäpäivällä halutaan muistuttaa erityisesti siitä, että syömästämme ruoasta 95 prosenttia tuotetaan maaperässä. Hiilen kierrossa maaperä on yhtäältä merkittävä hiilivarasto, mutta toisaalta myös kasvihuonekaasujen lähde – usein ihmistoiminnan seurauksena. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä kasvien ja ihmisten tarpeisiin sekä suojaa tulvilta ja kuivuudelta.

”Terveen maaperän merkitystä ihmisten hyvinvoinnille, ruokaturvalle sekä keskeisten ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemisessa, ei voi liikaa korostaa. Maaperän eliöt muodostavat neljänneksen koko planeetan biologisesta monimuotoisuudesta, eikä niiden merkitystä muiden muassa ekosysteemien ylläpitämisessä ja ravinteiden kierrossa ole vielä täysin selvitetty”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaakko Nippala.

Nippalan mukaan maaperä on viime vuosina tullut yhä vahvemmin mukaan kansainvälisen politiikan asialistalle. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat keskeisesti maaperään liittyviä politiikkaohjelmia. Erityisesti tavoitteella 15.3 pyritään pysäyttämään maaperän huonontuminen vuoteen 2030 mennessä (Land Degradation Neutrality, LDN).

Useat kansainväliset instituutiot edistävät ja ohjaavat valtioiden kestävän kehityksen tavoitteiden viemistä käytäntöön. YK tarjoaa teknisen ja poliittisen foorumin tietojen vaihtoa, täytäntöönpanoa ja edistymisen tarkastelua varten. Lisäksi aavikoitumisen torjuntaa koskeva YK:n yleissopimus auttaa kehittämään ohjeita ja indikaattoreita, joiden avulla edistymistä voidaan mitata ja tietoja raportoida. Tärkeä kansainvälisen maaperäyhteistyön foorumi on YK:n alainen elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

”FAO:n maaperätyössä Suomi on aktiivisesti mukana osana Global Soil Partnership -verkostoa, joka edistää kestävää maaperän hoitoa monen sidosryhmän välisenä kumppanuutena. Suomesta keskeinen toimija on Luonnonvarakeskus”, Nippala kertoo.

4/1000-aloite pyrkii lisäämään maaperän hiilivarastoa

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 pantiin alulle 4/1000-maaperäaloite. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja ja sen nimi viittaa maaperän hiilivaraston neljän promillen muutokseen, joka suuruusluokaltaan vastaisi ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Suomi allekirjoitti aloitteen ensimmäisten maiden joukossa.

4/1000-aloite on Suomessa sidoksissa maaseudun kehittämisohjelmaan ja sen toimenpiteisiin, maatalouden ilmasto-ohjelmaan sekä maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmaan. Maaperän hiilen lisäämisellä on yhteys hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeeseen sekä EU:n kiertotaloustavoitteisiin, jotka edistävät maan hiilipitoisuuden kasvua ja ravinteiden pidättymistä maahan. Koska hiilirikas maa pidättää paremmin ravinteita, hiilen lisäämistä ja varastoitumista tutkitaan parhaillaan useissa tutkimushankkeissa.

Kesäkuun 6.-8. vuonna 2023 Suomi isännöi ensimmäistä 4/1000-aloitteen Pohjois-Euroopan tapaamista, jonka ilmoittautuminen avautuu tänään. Tapahtuman järjestää Baltic Sea Action Group osana hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Kokonaisuudesta on rahoitettu yli 100 maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyyttä edistävää tutkimus- ja kehittämishanketta, joissa vahvistetaan myös maaperään liittyvää tietopohjaa ja osaamista.

”Maaperän kasvukunto on avainasemassa siinä, paljonko pelto sitoo hiiltä. Peltomaan hyvä kasvukunto lisää myös satovarmuutta. Ilmastonmuutosta hillitsevät ja siihen sopeutumista tukevat viljelykeinot vahvistavatkin myös huoltovarmuutta, ruokaturvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi esimerkiksi uudet viljelykasvit ja -menetelmät tarjoavat tiloille ja muille yrittäjille uusia mahdollisuuksia”, avaa maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Anna Salminen.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa Hiilestä kiinni -hankkeissa viljelijöille tarjotaan tietoa ja tukea, joiden avulla he voivat kehittää tilaansa kannattavasti ja ympäristön tilaa entistä enemmän parantavalla tavalla.

Maaperä on vahvasti Euroopan unionin agendalla

Komissio julkaisi vuosi sitten tiedonannon vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n maaperästrategiasta, joka tarkastelee maaperää kokonaisvaltaisesti. On tärkeää, että hyvin ajankohtaisessa maaperästrategiassa esitetyillä toimilla turvataan maaperän, sen toimintojen ja ekosysteemipalveluiden säilyminen myös tuleville sukupolville. EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla on keskeinen rooli maatalousmaiden maaperän hoidossa ja käytössä.

Ensi vuoden aikana komissio tulee julkaisemaan ehdotuksen maaperän terveyteen liittyväksi säädökseksi. EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmaan kuuluvassa missiossa ”A Soil Deal for Europe” tavoitteena on käytännön toimiin tähtäävän, vaikuttavan tutkimuksen ja erilaisten demonstraatioalueiden avulla tukea maaperän kestää käyttöä. Lisäksi missiossa pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta maaperän merkityksestä meidän jokaisen elämässä.

”Maaperämission toimeenpano on alkanut Suomessa ja lähiaikoina komissio avaa uuden laajan rahoitushaun liittyen maaperän kestävään hoitoon ja seurantaan. Tähän toivotaan tutkimuslaitosten ja käytännön toimijoiden yhteisiä hakemuksia, että tutkittu tieto saadaan tehokkaasti käyttöön ”, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Nikkola maa- ja metsätalousministeriöstä.