Kohti eettisesti kestävää oikeudenmukaisuutta?

Blogi - Julkaistu 30.8.2022

Ryhmäni on vuodesta 2017 lähtien tutkinut oikeudenmukaisuuden luonnetta, merkitystä ja roolia biotaloudessa ja sen lähialoilla. Tutkimustamme ovat tukeneet Suomen Akatemia sekä maa- ja metsätalousministeriö. Raportoin tässä, kirjani Roles of Justice in Bioethics julkistamisen vanavedessä, yhden päälöydöksistämme.

Oikeudenmukaisuuden käsitteellä on monia tulkintoja ja jotkut niistä sopivat paremmin, jotkut huonommin välineiksi ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Biotalouden perustaksi on sekä Suomessa että Euroopan Unionissa (EU) valittu sellainen tulkinta, joka sopii tarkoitukseen huonommin.

Brundtlandin komissio liitti raportissaan 1987 oikeudenmukaisuuden jatkuvaan aineelliseen kasvuun. Kestävälle kehitykselle nimettiin kolme ulottuvuutta – taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen – ja näiden odotettiin toteutuvan yhdessä. Lisääntyvä vauraus parantaa yhteiskunnallisia oloja ja vähentää ympäristövahinkoja.

Yhdistyneet Kansakunnat jatkoi ajatuksen tarkentamista ja päätyi kestävän kehityksen tavoitteisiin. Nykyuskon mukaan näiden yhtäaikainen edistäminen tuottaa parhaan lopputuloksen markkinoiden, hyvinvoinnin ja luonnon kannalta. Kiinnitimme viime vuonna vieraskynäkirjoituksessa huomiota tämän mallin pulmallisuuteen.

Juuri ilmestyneessä kirjassani löydös perustellaan seikkaperäisemmin. Vaikka pääaiheeni on bioetiikka – ja kontekstina siis lääketieteen ja terveydenhuollon oikeudenmukainen järjestely – myös biotaloudella on tärkeä osansa. Käytän esimerkkinä EU:n biotalousstrategiaa ja erityisesti ristiriitaa sen päämäärien ja toteutuksen välillä.

Kun oikeudenmukaisuuden tulkinnoista valitaan käyttöön ensisijaisesti ne, jotka tukevat jokseenkin rajoittamatonta markkinataloutta, jäävät syvemmät sosiaaliset ja ekologiset ongelmat sivummalle. Esitin ajatuksen suomeksi Tieteessä tapahtuu -lehdessä tammikuussa julkaistussa artikkelissani ja tiivistin sanomani tähän kuvioon:

Kuviossa valittelen Greta Thunbergiä myötäillen sitä, että taloudellisen kestävyyden ollessa etusijalla poliittisessa päätöksenteossa, muun muassa koskien biotaloutta, luontoarvot ja ihmisarvo unohtuvat. Tarkempi, vertaisarvioitu perustelu kannalle löytyy kirjastani.

Tutkimuksemme jatkuu, mutta juuri nyt voimme vain odottaa ja seurata kansainvälisen tilanteen kehitystä. Venäjän inhimillisestä kärsimyksestä piittaamaton hyökkäyssota Ukrainassa on kääntänyt kelloa taaksepäin. Energiakriisiä pelkäävä Eurooppa turvautuu vanhoihin ratkaisuihin, ja se tarkoittaa ainakin lyhyellä aikavälillä fossiilitalouden paluuta.

Pääsemmeköhän vielä takaisin kestävän kehityksen tai – kunnianhimoisemmin – eettisesti kestävän oikeudenmukaisuuden tielle?

Video: Biotalouden eettinen kestävyys: totuudenpuhuminen, Matti Häyryn esitys 30.3.2022 MMM:n tilaisuudessa Kestävää hyvinvointia kaikille – Suomen biotalous vuonna 2035.

Lisätietoja:

Bioethics and Neuroethics: Roles of Justice in Bioethics (video)

Roles of Justice in Bioethics (kirja)

Blogin kansikuva: Jaakko Kahilaniemi, 2021