Kotimainen biokaasu on vajaahyödynnetty resurssi

Blogi - Julkaistu 10.6.2022

Kotimaista biokaasua olisi mahdollista tuottaa paljon nykyistä enemmän, mikä vähentäisi tuontimaakaasun tarvetta. Biokaasuprosessissa voidaan tuottaa energian lisäksi kierrätyslannoitevalmisteita ja biokemikaaleja, jotka parantaisivat huoltovarmuutta.

Toukokuussa Suomen kaasumarkkinoilla tapahtui historiallinen käänne, kun Venäjä lopetti maakaasun syöttämisen Suomen kaasuverkkoon.

Kaasua virtaa Suomeen nyt Virosta vuonna 2020 valmistunutta Balticconnector-putkea pitkin. Nesteytettyä maakaasua puolestaan vastaanotetaan laivakuljetuksina LNG-terminaaleihin Porissa, Torniossa ja pian myös Haminassa. Lisäksi on suunniteltu LNG-terminaalilaivan vuokraamista yhdessä Viron kanssa. Terminaalilaiva on ikään kuin satamaan parkkeerattava terminaali, jossa nesteytetty maakaasu höyrystetään ja syötetään kaasuverkkoon.

Entä kotimaisen biokaasutuotannon lisääminen? Voisiko se korvata osan maakaasun käytöstä?

Biokaasun tuotanto voitaisiin kymmenkertaistaa

Biokaasun avulla voidaan tuottaa lämpöä, sähköä ja lämpöä tai siitä voidaan jalostaa biometaania liikenteen tai teollisuuden tarpeisiin. Biometaani vastaa käytännössä maakaasua.

Suomi tuottaa biokaasulla noin yhden terawattitunnin energiaa vuodessa. Arvioiden mukaan jopa kymmenkertainen tuotantomäärä on mahdollinen ilman, että syntyy kilpailua ruuantuotannon kanssa. Biokaasulla voitaisiin teoriassa kattaa:

• suurin osa aiemmin Venäjältä Suomeen tuodusta maakaasusta (17 TWh)
• koko maatalouden energiatarve (11 TWh)
• neljäsosa kotimaan tieliikenteen energiatarpeesta (42 TWh).

Käytännössä näin huimiin suorituksiin ei välttämättä päästä, ei ainakaan välittömästi. Kuitenkin kun pyritään eroon Venäjältä tuotavasta energiasta, tarvitaan koko uusiutuvan energian paletti käyttöön, biokaasu mukaan lukien.

Energiaomavaraisuutta maatalouteen

Maatalouden lämmöntuotanto nojaa hakkeeseen ja turpeeseen. Hakkeesta osa on Venäjän tuontia, ja turpeen käytöstä pyritään eroon. Tilat voisivat tuottaa lannasta ja kasvibiomassasta näitä korvaavaa biokaasua, jota puolestaan voisi käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon tilalla.

Maatalouden entistä suurempi energiaomavaraisuus parantaisi energiakustannusten ennakoitavuutta ja helpottaisi siten myös maatalouden kustannuspaineita.

Polttoainetta liikenteeseen

Henkilöliikennettä sähköistetään, mutta biokaasu tarjoaa edullisen ja ympäristöystävällisen siirtymäkauden käyttövoimalähteen myös henkilöautoihin. Raskaassa liikenteessä uusiutuvia vaihtoehtoja on vähän ja biokaasu mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen. Kaikkiaan biokaasu on käyttövoimana yhtä ympäristöystävällinen kuin sähkö, kun otetaan huomioon elinkaariset päästövaikutukset.

Suomen fossiilittoman liikenteen tiekarttaan on asetettu tavoitteeksi kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrän huomattava lisääminen.

Biokaasu on otettu osaksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoitteen tarkoitus on korvata bensiiniä, dieselöljyä ja maakaasua liikenteessä uusiutuvilla polttoaineilla. Uusiutuvia otetaan käyttöön asteittain niin, että niiden osuus on vuodesta 2029 eteenpäin 30 prosenttia.

Kaasukäyttöisille paketti- ja kuorma-autoille saa hankintatukea ja bensiinikäyttöisille henkilöautoille muuntotukea kaasukäyttöiseksi.

Entä teollisuus?

Kemian-, metalli-, metsä- ja elintarviketeollisuudessa on maakaasusta riippuvaisia toimintoja. Osa tarvitusta maakaasusta voitaisiin korvata biokaasusta jalostetulla biometaanilla. Tämä voi tapauskohtaisesti onnistua, ja sitä on syytä tavoitella.

Biokaasutuotannon käyttöönotto vie kuitenkin aikaa. Mitä suurempi laitos, sitä pitempään suunnitteluvaiheesta tuotantoon pääseminen kestää. Teollisuus tarvinnee ratkaisuja tätä nopeammin.

Suurin osa biokaasun hyödyntämättömästä tuotantopotentiaalista on maatalouden biomassoissa. Tilat sijaitsevat hajallaan, joten kaasun kustannustehokas logistiikka ja toimitusvarmuus vaativat erityistä suunnittelua. Maatalouden biokaasulle parhaat käyttökohteet ovat usein tilan energiaomavaraisuuden nostamisessa ja liikennepolttoaineena.

Lopputuotteina lannoitevalmisteet ja biokemikaalit

Biokaasulaitokset voivat tuottaa myös kierrätyslannoitevalmisteita ja biokemikaaleja. Tulevaisuudessa energiaa saatetaan tuottaa hiilivapaasti, jolloin maailmanlaajuisesti niukat biomassavarat suunnataan ruuan ja rehun lisäksi materiaalien ja kemikaalien valmistukseen.

Suomi on voimakkaan riippuvainen tuontilannoitteista, joista pääosa tulee Venäjältä. Biokaasutuotannossa syntyvän ravinnepitoisen mädätteen tehokas hyödyntäminen onkin tärkeä mahdollisuus parantaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kierrätyslannoitevalmisteilla voidaan korvata mineraalilannoitteita ja parantaa peltomaan kuntoa.

Mädätteestä voidaan myös erottaa arvokkaita yhdisteitä. Luonnonvarakeskus tutkii esimerkiksi haihtuvien rasvahappojen (volatile fatty acids, VFA) tuottoa biokaasuprosessilla. Näitä voidaan käyttää sellaisenaan teollisuuskemikaaleina tai raaka-aineena muiden kemikaalien ja materiaalien valmistukseen.

EU ja Suomi pyrkivät tuotannon lisäämiseen

Biokaasu on vahvasti mukana EU:n ja Suomen ilmasto- ja huoltovarmuustoimissa. Vuonna 2020 EU-maat tuottivat yhteensä 191 terawattituntia biokaasua. Maaliskuinen REPowerEU-aloite asettaa vuotuisen tuotannon tavoitteeksi 35 miljardia kuutiometriä biometaania vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi biokaasun tuotannon lähes kaksinkertaistumista 350 terawattituntiin.

Suomen hallitus sopi maaliskuussa ilmastotoimien vahvistamisesta ja asetti kansalliseksi tavoitteeksi 4 terawattitunnin biokaasutuotannon vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamisessa voidaan ottaa käyttöön biomassojen mädättämisen lisäksi myös synteettisen kaasun tuotantoa. Esimerkiksi teollisuuden prosesseista talteen otetusta hiilidioksidista voidaan tehdä metaania.

Biokaasulla tulee olemaan tärkeä rooli osana sitä palapeliä, jota tulevaisuuden energiantuotanto on. Sitä voidaan käyttää monin eri tavoin, jotka määräytyvät tapauskohtaisesti parhaiden ratkaisujen perusteella. Samalla voidaan kierrättää hiiltä ja ravinteita, varmistaa kestävämpi ruuantuotanto ja vähentää hyvillä käytännöillä eri toimialojen päästöjä.