Komission energiapaketti huojentava muttei täydellinen
Blogi - Julkaistu 2.12.2016
EU:n komissio julkaisi tällä viikolla kahdeksan lainsäädäntökokonaisuutta sisältävän ”energian talvipaketin”, joiden avulla EU:n yhteistä energiapolitiikkaa (Energiaunionia) tullaan jatkossa kehittämään. Esitys nostaa päätavoitteiksi energiatehokkuuden lisäämisen, Euroopan johtavan roolin uusiutuvissa energiamuodoissa sekä kuluttajan aseman vahvistamisen. Suomessa viime viikolla julkaistu kansallinen energiastrategia on enimmäkseen linjassa EU:n energiapolitiikan kanssa.
Suomen kansallisessa politiikassa on asetettu suuri paino bioenergialle sähkön ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä – tältä osin talvipaketti ei rajoita Suomen toimia. Huojentavaa on, ettei EU tule rajoittamaan metsäpohjaisten raaka-aineiden käyttöä Suomen tapauksessa, koska metsänhoito on meillä järjestetty komission hyväksymällä tavalla.
Komissio aikoo myös jatkaa biopolttoaineiden sekoitusvelvoitetta. Erittäin myönteistä on, että velvoitteen linjaus on muuttunut niin, että ruuaksi kelpaavien raaka-aineiden osuus pienenee selvästi vuoteen 2030-mennessä. Euroopan parlamentin S&D-ryhmässä on oltu huolissaan energiamurroksen sosiaalisesta puolesta – energiaköyhyydestä sekä siitä, että syötäväksi tarkoitettuja raaka-aineita on ohjattu polttoaineiden valmistukseen. Pidemmällä aikavälillä uskon myös sähköisen liikenteen nopeaan kasvuun. On myös tärkeää taata, että metsäpohjaisia raaka-aineita riittää muuhunkin kuin energiakäyttöön.
Komissio ehdottaa lisäksi EU:n energiatehokkuustavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Linjaus on pitkälti oikeansuuntainen, edellyttäen tasapuolista toteutusta, jossa huomioidaan kansalliset lähtökohdat. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä, mikäli Pariisin tavoitteisiin halutaan päästä. Samalla on pidettävä huoli, että EU:ssa toteutetaan aina paikallisesti järkevimpiä ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Suomessa energiatehokkuuden taso on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Merkittävää paketissa on myös kilpailluiden yhteisten sähkömarkkinoiden kehittäminen, sillä jäsenvaltioiden energiapolitiikkaa on viime vuodet ohjannut vahva keskittyminen kansallisiin tukimekanismeihin, jotka ovat häirinneet yhteisiä sähkömarkkinoita yli jäsenmaiden rajojen. On tärkeää kansalaisten ja yritysten kannalta, että energia- ja ilmastopolitiikan kustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi. Siinä mielessä komission suuntaviivat yhteisistä sähkömarkkinoista ovat oikeansuuntaisia. Kuluttajan aseman vahvistaminen on merkittävä osa komission esitystä. Energian omatuotanto ja myynti helpottuu, mutta myös sähkönmyyjän kilpailuttamisen on tarkoitus helpottua. Positiivista on myös komission halu edistää älymittareita ja niiden mahdollistamia palveluita maissa, jotka vielä empivät. Suomi on kulkenut älymittareissa Euroopan kärjessä.
Komission esitykseen liittyy kuitenkin myös avoimia kysymyksiä. Komissio haluaa lisätä ohjausvaltaansa kansallisella tasolla, jopa yksittäisten teknologioiden osalta. Vahva koordinaatio Energiaunionin rakentamisessa on tärkeää, mutta liian yksityiskohtainen ohjeistus komission suunnasta ei ole perusteltua. Paras näkemys kansallisista olosuhteista löytyy Brysselin sijaan jäsenmaista itsestään.
Kirjoittaja Miapetra Kumpula-Natri on Euroopan parlamentin jäsen (S&D) ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsen.
Yhteydenotot:
sähköposti miapetra.kumpula-natri(at)ep.europa.eu