3.1 Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta

Biotalousstrategian keskeisenä tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita ja siten synnyttää hyvinvointia koko Suomelle. Tavoitteena on myös lisätä materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja kierrätystä sekä hyödyntää sivuvirtoja sekä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista – erityisesti fossiilisista – raaka-aineista. Jotta strategian toteutus olisi mahdollista, tulee myös varmistaa uusiutuvien luonnonvarojen uusiutumiskykyä, ekologista kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Biotalouden taloudellinen tuotos on kasvanut ensisijaisesti  perinteisesti tuotantomääriä kasvattamalla. Tulevaisuudessa tulee kuitenkin korostaa entistä enemmän arvonlisää tuottavia investointeja ja tuotantoa. Huoli muuttuvasta ilmastosta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä haastaa biotalouden, sen raaka-aineiden hankinnan ja tuotteiden elinkaaret. Investoiminen uusiin, resurssitehokkaisiin prosesseihin tarjoaa merkittävän potentiaalin lisätä sekä kokonaistuotantoa että biotalouden nykyisten resurssien käytön arvoa. Monipuolinen palveluliiketoiminta on muodostunut merkittäväksi osaksi biotalouden arvonlisän tuotantoa.

Yksi biotalouden keskeisistä voimavaroista on kyky hyödyntää kestävästi ja  tehokkaasti raaka-aineita, mukaan lukien sivuvirrat, korkean arvonlisän tuotteiden ja kemikaalien valmistukseen. Tulevaisuudessa monituotteiset biojalostamot, joissa selluloosa ei yksinään ole päätuote, tuottavat useita kestäviä vaihtoehtoja nykyisille fossiilipohjaisille tuotteille. Biojalostamoissa myös selluloosaa voidaan jalostaa edelleen uusiksi tuotteiksi.

Materiaalien kierrätyksen kautta saatava resurssitehokkuus on tärkeä osa-alue. Tuotteissa käytetyt materiaalit tulee voida kierrättää raaka-aineena joko samassa tai muissa arvoketjuissa. Tähän tarvitaan tehokkaita kierrätysprosesseja sekä toimivia kiertotalouden liiketoiminta- ja yhteiskuntamalleja.

Jotta biopohjaisia materiaaleja ja tuotteita voidaan kierrättää arvonlisää kasvattaen, tarvitaan uutta osaamista ja lähestymistapaa materiaalien, materiaalisysteemien ja tuotteiden suunnittelussa. Biopohjaisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon asiakas- ja toiminnallisuusvaatimusten lisäksi myös materiaalien liitokset ja erotus sekä mahdollisuudet löytää tuotteen komponenteille uusia käyttökohteita tai mahdollisuudet puhtaaseen materiaalikierrätykseen.

Biotalousstrategian päivityksen lähtökohtana on arvopyramidi, joka lähtee siitä, että  saatavilla olevia raaka-aineita käytetään mahdollisimman tarkasti ja kestävästi. Arvoketjun toteutuminen edellyttää välituotteiden kestävää ja kannattavaa tuotantoa. Nykyisten välituotteiden lisäksi tuotetaan enemmän ja laajempi valikoima korkeamman arvonlisän tuotteita. Tuotteiden tulee olla kilpailukykyisiä ja niillä tulee olla toimivat markkinat. Monien biotalouden tuotteiden tulee olla kilpailukykyisiä myös globaalisti.

Arvonlisän kasvattamiseen tähdättäessä on huomioitava, että kestävä kilpailukykyinen volyymiliiketoiminta luo tärkeän pohjan arvonlisän nostamiselle.

TOIMENPITEET

Laaditaan ja toteutetaan biotalouden vihreän siirtymän TKI-ohjelma, jolla vahvistetaan tietopohjaa biotalouden osaamisen, uusien tuotteiden, resurssitehokkuuden, liiketoiminnan ja palveluiden kehittämiseksi

• Uudistetaan tutkimuksen sisältöjä ja tuotetaan tietoa biotalouden uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi
• Varmistetaan rahoittajien yhteistyö koordinoidun ohjelmakokonaisuuden toteuttamiseksi. Näin varmistetaan tutkimustyön ja innovaatiotyön vuorovaikutus, strategisen osaamisen kehittäminen tutkimuksessa sekä koko biotalousklusteriin suuntautuva vaikuttavuus
• Kiihdytetään resurssiviisaasta biotaloudesta syntyvien uusien materiaalien kaupallistamista ja skaalaamista tukemalla pk-yrityksiä, startupeja ja kasvuyrityksiä. Tukea voidaan kohdistaa spinoffien kehittämiseen, patentteihin ja kaupallistamisen ja skaalaamisen oppimiseen
• Tunnistetaan veturiyritysten rooli ekosysteemien kiihdyttäjänä
• Kootaan tutkimuksen toimijat, yritykset ja rahoittajat keskustelemaan PPP-mallin mukaisesti tuoteaihioista ja varmistetaan tuotteiden markkinoille saattaminen, esimerkiksi julkisin varoin kerätty metsävaratieto ja tutkimustieto jalostetaan tuotekehityksen tarvitsemaan muotoon
• Tuotetaan keinoja lisätä tutkijoiden osaamisen jakamista korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken esimerkiksi määräaikaisilla liikkuvuusrahoituksilla
• Varmistetaan TKI ohjelman yhteensopivuus kansallisen TKI-tiekartan (kansallinen älykkään erikoistumisen ohjelma) sekä alueiden älykkään erikoistumisen ohjelmien kanssa
• Ketju biotalouden tieteellisestä tutkimuksesta soveltavan tutkimuksen kautta innovaatioiksi tulee olla eheä

Vastuu: OKM, TEM

Toimijoita: Suomen Akatemia, Business Finland, muut ministeriöt, alueet

Edistetään uusien, innovatiivisten biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitosten sekä laatuaan ensimmäisten teollisen mittakaavan laitosten sijoittumista Suomeen

• Vahvistetaan rahoitusta bio- ja kiertotaloutta edistäville demonstraatio- ja laiteinvestoinneille
• Vahvistetaan kansallisten (kuten Bioruukki) ja alueellisten pilotointiympäristöjen roolia kehitettäessä uusia menetelmiä biomassojen ja teollisuuden sivuvirtojen kestäväksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi
• Uudistetaan ja sovitetaan nykyistä paremmin yhteen Business Finlandin ja Finnveran sekä aluekehityksen instrumentteja ja toimintamalleja pilotointi- ja demonstraatiohankkeiden vauhdittamiseksi
• Hyödynnetään EU:n vihreän kehityksen ohjelman (green deal), kestävän kasvun (RRF) ja Eurooppa-keskeisemmän teollisuuspolitiikan mahdollistama liikkumavara tukea uuden teollisen tuotannon pilotti/demonstraatio- ja teollisen skaalauksen laitoshankkeita
• Lisätään biotalous- ja teknologiaosaamista palveluiden viennin tukemiseksi

Tavoitteita tukee myös mm. investointien kiihdytyskaista ja siihen liittyvä investointien lupamenettelyn kehittäminen, joista on sovittu hallituksen vuoden 2021 puoliväliriihessä.

Vastuu: TEM, MMM

Toimijoita: Business Finland, Finnvera, VTT, Luke, Syke, Ilmastorahasto

Tunnistetaan biotalouden keinot hillitä ilmastonmuutosta ja edistää sen vaikutuksiin sopeutumista sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.

Vastuu: YM, MMM, TEM

Alueita kannustetaan laatimaan biotalouden toimeenpanosuunnitelmat omien vahvuuksien pohjalta

• Tuetaan alueellisten biotalouden klustereiden ja teknologia-alustojen kehittymistä sekä niiden välistä yhteistyötä
• Varmistetaan alueellisten biotalouden toimeenpanosuunnitelmien laadinnassa niiden yhteensopivuus maakuntaohjelmien ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa
• Toteutetaan alueellisten toimeenpanosuunnitelmien seuranta alueilla

Vastuu: TEM, MMM

Toimijoita: ELY-keskukset, alueet, Suomen Metsäkeskus