Kasvien terveysväittämät
Blogi - Julkaistu 16.11.2016
16.11.2016
Elintarvikkeiden, kuten ravintolisien markkinointia on pyritty yhtenäistämään Euroopassa jo kohta kymmenen vuotta. Harmonisointi käynnistyi vuonna 2008, kun EU:n jäsenmaat toimittivat komissiolle tiedot kansallisesti käytössä olevista elintarvikkeiden terveysväittämistä. Jäsenmailta tuli huikeat 44.000 terveysväittämää, joita tuolloin oli käytössä. Näistä koottiin 4.600 terveysväitteen lista. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ryhtyi arvioimaan terveysväitteiden taustalla olevaa tieteellistä näyttöä ja vuonna 2012 komission asetuksella hyväksyttiin ensimmäisessä erässä 222 terveysväittämää. Lähes kaikki hyväksytyt terveysväittämät liittyvät vitamiinien ja kivennäisaineiden terveysvaikutuksiin elintarvikkeissa. 1.700 arvioitua terveysväitettä hylättiin. Tämän jälkeen komission on hyväksynyt jonkin verran lisää terveysväittämiä. Noin 2.000 pääasiassa kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväittämää jäi vielä odottamaan päätöstä.
Kasvien terveysväitteet jumiutuivat järjestelmään
Kasvi voi olla ruoka, mauste, yrtti, ravintolisä tai lääke. Kasvit jumittivat EU:n terveysväitejärjestelmän, kun tuli ilmi, että useat kasvit saisivat lääkkeenä käyttöindikaation, mutta elintarvikkeena (esim. ravintolisänä) saman kasvin terveysvaikutuksista ei saisi välttämättä sanoa mitään. Tämä johtuu siitä, että kasviperäisiltä aineilta vaaditaan elintarvikelain alaisena ravintolisinä myytäessä kliiniset tutkimukset kasvin vaikutuksista, mutta lääkelain alaisena kasvirohdosvalmisteena myytäessä vaikutuksen osoittamiseen hyväksytään näyttö myös perinteiseen käyttöön pohjautuvasta tiedosta.
Tämän ristiriidan vuoksi komissio ryhtyi pohtimaan, tulisiko kasviperäisten aineiden näytöksi hyväksyä nykyistä enemmän perinteistä käyttöhistoriaa.
Koska kasvien terveysväiteprosessi on vielä kesken, niin kasvien terveysvaikutuksista voi vielä kertoa markkinoinnissa sen mitä, niistä väitelistaan aikoinaan on toimitettu. EFSAlle arvioitavaksi toimitetut väitteet löytyvät EFSAn sivuilla olevasta rekisteristä.
EU-lupaus: Kasvien terveysväitteet uudelleen liikkeelle ja pyörät pyörimään
EU:n terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis on luvannut, että kasvien terveysväitteiden pattitilannetta ryhdytään purkamaan ja komissiossa on aloitettu kartoitus eri jäsenmaiden tilanteesta. Tarkoitus on selvittää eri jäsenmaiden toiminta ja pyrkiä löytämään yhteinen etenemismalli. Haasteita tuo myös se, että jäsenmaat luokittelevat kasviperäisiä valmisteita lääkkeiksi eri tavalla. Jäsenmaiden toisistaan poikkeavat toimintatavat voivat aiheuttaa kaupan esteitä ja heikentää sisämarkkinoiden toimintaa elintarvikkeiden ja varsinkin ravintolisien osalta.
Ravintolisät työllistävät Euroopassa jo nykyisellään 600.000 henkilöä ja alalle toimii yli 2.000 yritystä. Maailmalla ravintolisien kysyntä kasvaa ja Euroopan ei tulisi pilata ravintolisiin liittyvää potentiaalia byrokratialla ja sisämarkkinoiden lainsäädännön kankeudella.
Mahdollinen toimintamalli
Kaikki tuntuvat olevan Euroopassa yhtä mieltä siitä, että kasvien terveysväitteiden sääntelyyn tarvitaan selkeyttä. Kasvien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että samalla kertaa tulee ottaa kantaa sekä elintarvikkeena, että lääkkeenä myytävien kasvien kohteluun jäsenmaissa.
Euroopan ravintolisätoimijat ovat esittäneet, että Euroopassa luodaan yhteinen luettelo ravintolisissä sallituista kasveista. Tällainen positiivilista on syntynyt esim. Belgian, Ranskan ja Italian yhteisessä BELFRIT-hankkeessa. Kasvien terveysväittämien arvioinnissa tulisi huomioida sekä kasvin perinteinen käyttö, että kliiniset tutkimukset yhdessä. Tavoitteena on hyödyntää jäsenmaissa jo pitkään hyväksi havaittuja käytäntöjä ja harmonisoida yhteisön lainsäädäntö tältä pohjalta. Lisäksi tulee kehittää hyväksymismenettely, jossa toisessa jäsenmaassa hyväksytty ravintolisä hyväksytään automaattisesti myös toisessa jäsenmaassa.
Luonnon kasvit osa biotaloutta ja maailman terveystrendiä
Kasvien ja erilaisten luonnontuotteiden potentiaali on huomattu myös Suomessa. Tästä on yhtenä osoituksena se, että luonnontuotealasta on tehty jo kaksi ministeriöiden toimialaraporttia. Näissä todetaan, että maailmanlaajuinen terveystrendi lisää luonnontuotteiden ja myös ravintolisien kysyntää. Suomen kannattaa olla kiinnostunut puhtaan luontomme tarjoamista mahdollisuuksista ja tukea luonnontuote- ja luomu- sekä ravintolisäalamme nostetta.
Kasvit ja erilaiset luonnontuotteet ovat osa biotaloutta. Merkittävää on myös se, että biotalous ja normien purkaminen ovat Suomen hallituksen ja Euroopan tason kärkihankkeita. Kasvien terveysväitteiden tilanne on malliesimerkki siitä, miten päällekkäiset säädökset ja byrokratia heikentävät järjestelmän toimivuutta, vaikeuttavat yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hidastavat talouden kehitystä.
Jos luonnontuote- ja ravintolisäalalla orastaa näin hyvä kasvu, niin sitä ei tule tukehduttaa kohtuuttomilla normeilla, vaan tukea säädösten joustavuudella.
Kasviperäisten terveysväitteiden tilannetta käsitteli mm. NutraIngredients-uutispalvelu.
Kirjoittaja Mika Rönkkö on Suomen terveystuotekauppiaiden liiton toiminnanjohtaja. Hän on toiminut yli 25 vuotta luontaistuotteiden ja ravintolisien parissa lääketehtaassa, kaupassa, kouluttajana ja viimeiset 15 vuotta järjestötehtävissä. Suomen terveystuotekauppiaiden liittoon kuuluu yli 220 luontaistuote- ja terveyskauppaa ympäri Suomen.
Yhteystiedot:
sähköposti mika.ronkko(at)terveystuotekauppa.fi, puhelin 0500 430 818.