EU-jäsenmaiden 10 politiikkasuositusta kansallisen biotalouspolitiikan rakentamiseen

Blogi - Julkaistu 2.11.2021

Kymmenellä politiikkasuosituksella EU:n jäsenmaita kannustetaan rakentamaan kansallisia biotalousstrategioita ja -politiikkaa siten, että ne johtavat reiluun, oikeudenmukaiseen ja vähähiiliseen Eurooppaan.

Suositukset laadittiin EU:n komission organisoimassa asiantuntijaryhmässä. Ryhmä sai työnsä valmiiksi heinäkuussa 2021 ja julkaisi raportin Deploying the bioeconomy in the EU – A framework approach for bioeconomy strategy development : 10 policy recommendations for building national bioeconomies toward a fair and just climate neutral Europe.

Raportissa listataan 10 suositusta, miten jäsenmaissa voisi olla hyödyllistä valmistella biotalousstrategioita ja biotalouspolitiikkoja. Suosituksia annetaan käynnistämisvaiheeseen, yhteistyön rakentamiseen ja prosessin johtamiseen.

Kansallisten ja alueellisten biotalousstrategioiden tarvetta korostetaan 2018 päivitetyssä EU:n biotalousstrategiassa ja strategiasta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019 valmistelluissa EU:n neuvoston päätelmissä. Taustalla on myös EU:n biotalousstrategian näkemys siitä, että etenkin keskisen ja itäisen Euroopan alueella on käyttämätöntä biotalouden ja sen arvonlisän kasvattamisen potentiaalia. Mahdollisuuksia löytyy niin kestävään biomassatuotannon kasvuun ja biomassan kierrätettävyyden parantamiseen kuin maaseudun kehittämiseenkin. Nyt valmistuneet suositukset on laadittu tukemaan strategiatyötä.

Jäsenmaista saadut kokemukset ovat suositusten pohjana

EU:n komissio organisoi jäsenmaiden biotalousasiantuntijoista ryhmän, jonka työtä ohjasi neljä itsenäistä asiantuntijaa. Toimin työryhmän puheenjohtajana ja Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä toimi Suomen edustajana. Ryhmä työskenteli virtuaalisesti verkon välityksellä. Maavierailut – virtuaalisesti nekin – tehtiin Puolaan, Latviaan, Sloveniaan ja Bulgariaan.

Tapaamisissa jäsenmaiden edustajat esittelivät kokemuksiaan toimivista käytännöistä strategian valmistelussa ja politiikan toteutuksessa. Raportista löytyy esimerkkejä Italiasta, Ranskasta, Tšekistä, Saksasta, Itävallasta, Espanjasta, Irlannista, Unkarista, Virosta ja Suomesta. Keskustelujen pohjalta työstettiin 10 politiikkasuositusta.

Suomen biotalousstrategian päivitys suositusten valossa

Suomen biotalousstrategian päivitys on parhaillaan valmistumassa. Onkin mielenkiintoinen tilaisuus vertailla politiikkasuosituksia päivitysprosessiin.

Ensimmäinen biotalousstrategiamme julkaistiin 2014, mistä johtuen osalle raportin suosituksista on rakennettu pohjaa jo pitkään. Suomessa biotalouspolitiikan merkitys tunnistetaan politiikantekijöiden ja sidosryhmien joukossa. Siitä osoituksena on kirjaus nykyisen hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa ja resursointi strategian päivitykseen.

TEMin asettama biotalousstrategian valmistelun ohjausryhmä katsoi, että biotalouden visio, määritelmä ja tavoitteet kaipasivat päivitystä vastaamaan nykypäivän tilannetta. Strategian päivityksen tueksi tilattiin laajat tausta-analyysit – skenaarioita, swot-analyyseja, olemassa olevien strategioiden analyysejä ja niin edelleen. Taustamateriaalin pohjalta ohjausryhmä haarukoi biotalouden lisäarvon kasvattamisen strategian punaiseksi langaksi. Tähän ratkaisuun vaikutti osaltaan paperiteollisuuden pienenemisen vaikutus metsäteollisuuden jalostusarvoon.

EU-työryhmän politiikkasuosituksena on luoda tiloja ja alustoja, joiden avulla voidaan rakentaa tietoisuutta biotaloudesta ja johtajuutta biotaloustoimille. Suomessa ministeriöiden välillä on toimiva ”ilmiöpohjainen” yhteistyö ja työnjako. Sidosryhmät otetaan aktiivisesti mukaan biotalouden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Merkittävimpänä välineenä yhteistyössä on kansallinen biotalouspaneeli. Biotalouspaneeli työskenteli koko strategian päivitysprosessin ajan ja on nähtävissä, että Suomen biotaloudelle on hyödyllistä, että meillä on olemassa korkeatasoiseen biotalouskeskusteluun sitoutunut yhteisö. Muutokset edellyttävät aina avointa keskustelua eri osapuolten kanssa. Biotalouspaneeli tarjosi myös alustan käsitellä sidosryhmien kenties eriäviäkin näkemyksiä biotalouden edistämisessä.

Suuri arvo oli myös sillä, että valmisteluun osallistuivat Suomen eri alueet. Alueellisia biotalousfoorumeita järjestettiin 12 kpl ja lähtökohtana keskusteluille olivat alueiden tunnistamat vahvuudet joiden varaan alueet haluavat rakentaa koherentin ja realistisesti saavutettavan biotalouden. Eräs havainnoista oli, että biotalousstrategian toteutumiseksi ja toimeenpanemiseksi on tärkeää perustaa kumppanuuksia investointien aikaansaamiseksi. Alueita kannustetaankin valmistelemaan alueelliset biotalouden toimenpideohjelmat. Tulevaisuuden haasteena on tarpeen mainita maakuntarajat ylittävä yhteistyö.

On tärkeää pystyä seuraamaan biotalousstrategian toimenpiteiden vaikutuksia. Ensimmäistä strategiaa tehdessä meillä ei ollut käytössä kattavia tilastoja biotalouden osuudesta koko kansantaloudesta. Tällä kertaa oli ilo katsoa tilastoja muun muassa arvonlisän kehityksestä Luonnonvarakeskuksen Biotalous lukuina -julkaisusta.

Biotalousstrategian päivityksen ytimessä on, että tuemme polkuja biotalouspolitiikan, rahoituksen, kansallisen ja EU-tutkimusinfrastruktuurin välille sekä innovaatio- ja investointiagendojen välille niin alueilla kuin kansallisesti. Kaiken kaikkiaan isossa kuvassa päivitystyömme on EU:n asiantuntijaryhmän politiikkasuositusten mukaista.

10 politiikkasuositusta

Tarkemmat kuvailut löydät raportista Deploying the bioeconomy in the EU.

Työn käynnistäminen

1. Varmistetaan, että päätöksentekijät ja sidosryhmät tunnistavat biotalouspolitiikan tärkeyden
2. Siirrytään biotalouden käsitteestä biotalouden vision kehittämiseen
3. Luodaan alustoja yhteisen käsityksen ja johtajuuden rakentamiseksi

Uudistavien yhteenliittymien rakentaminen

4. Tuetaan valtion eri sektoreiden hallintoa biotalousstrategian suunnittelussa ja kehittämisessä
5. Tunnistetaan nykyiset biotalouden toimet, jotka auttavat luomaan realistisen ja toimeenpanokelpoisen toimintasuunnitelman
6. Luodaan biotalouteen kumppanuuksia investointien aikaansaamiseksi

Prosessin ohjaaminen

7. Kehitetään sidoksia ja polkuja biotalouspolitiikan, rahoituksen, kansallisen ja EU:n strategisen tutkimuksen, innovaatio- ja investointiohjelmien sekä maaseudun ja alueiden kehittämisen välille
8. Otetaan huomioon huolet ja vastustus, joita vakiintuneilla teollisuudenaloilla ja kansalaisilla sekä kuluttajakäyttäytymisessä voi olla
9. Kannustetaan biopohjaisen osaamisen, innovaatioiden ja kehittyneiden teknologioiden levittämiseen, jotta voidaan tukea maaseudun, rannikkoalueiden ja alueiden kehitystä
10. Arvioidaan edistymistä, jotta kehitystä voidaan ohjata kohti kestävää, kiertotalouden periaatteita noudattavaa biotaloutta.