Metsäbiotalous luo hyvinvointia kaikille Suomen maakunnille

Blogi - Julkaistu 28.5.2021

Metsäbiotalous on edelleen yksi maakuntien talouden peruspilareista ja sen osuus Suomen viennistä on merkittävä. Metsäbiotalouden tuotannon tehokkuus on kasvanut ja se mahdollistaa uudet investoinnit.

Suomen Metsäsäätiön tilaama raportti Metsäbiotalouden arvoketjut julkaistiin keväällä 2021. Raportti tehtiin, koska haluttiin tietää alan taloudellinen ja työllistävä merkitys Suomessa ja eri maakunnissa. Selvitimme Tapiossa tiedot tilastojen pohjalta. Tuoreimmat tiedot ja analyysit perustuvat metsäbiotalouden, biotalouden ja aluetalouden tunnuslukujen kehitykseen vuosina 2011–2018.

Metsäbiotalous tarjoaa työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia koko Suomelle

Metsäbiotalouden merkitys kansantaloudessa on säilynyt suurena. Sen osuudet koko Suomen tuotoksesta, arvonlisästä, investoinneista ja viennistä olivat vuonna 2018 suunnilleen samat kuin vuonna 2011. Vuonna 2018 Suomessa metsäbiotalous työllisti 70 300 henkilöä, mikä oli 2,7 % koko Suomen työllisistä. Toimialan muutoksen ja tehostumisen myötä metsäbiotalouden työllisten määrä ja samalla työllisten osuus koko Suomen työllisistä on kuitenkin laskenut. Metsäbiotalouden osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 2018 oli 14,7 % ja tavaraviennistä 20,9 %.

Metsäbiotalouden merkitys konkretisoituu monen yrityksen tuotteiden ja palveluiden kautta sekä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Metsään perustuvan biotalouden hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset. Työpaikkojen, työ-, vero- ja vientitulojen, kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja uusiutuvan energian lisäksi siihen kuuluvat metsien keruutuotteet, kuten marjat ja sienet, riista ja luonnon virkistyskäyttö. Kestävä metsäbiotalous tukee myös monien YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnittain kertoo tästä numeroina.

Useita vahvoja maakuntia ja perinteisiä toimialoja

Metsäbiotalouden arvoketjut kuvaavat metsäbiotaloudessa tehtyä työtä ja taloudellista merkitystä. Maakunnittaiset erot voivat olla suuria, mutta ala on kokonaisuudessaan säilyttänyt merkittävän asemansa. Pientenkin lukujen takana voi olla kuitenkin suuri merkitys maakunnan taloudelle. Metsäbiotalouden merkitys oli suhteellisesti suurinta Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Selvästi tärkein metsäbiotalouden toimiala vuonna 2018 oli massa- ja paperiteollisuus (mukaan lukien painaminen). Se oli suurin kaikilla talouden mittareilla mitattuna, eli tuotoksessa, arvonlisäyksessä, työllisissä ja investoinneissa. Tuotoksessa sen osuus oli yli puolet eli 57 %. Puutuoteteollisuus oli toiseksi tärkein toimiala tuotoksessa, työllisissä ja investoinneissa. Työllisten määrä puutuoteteollisuudessa oli lähes yhtä suuri kuin massa- ja paperiteollisuudessa. Metsänhoito oli toiseksi tärkein toimiala arvonlisäyksessä ja kolmanneksi tärkein tuotoksessa ja investoinneissa. Sen investoinnit olivat lähes samat kuin puutuoteteollisuudessa. Puunkorjuu ja keruutuotteet oli vahvimmillaan työllistäjänä ja investoinneissa, joissa se oli kolmanneksi suurin metsäbiotalouden toimiala.

Etelä-Karjala – metsäbiotalouden suurmaakunta

Metsäbiotalouden arvoketjut tulokset esiteltiin laajalle osallistujajoukolle webinaarissa keväällä 2021. Etelä-Karjalan maakunta seisoo tukevasti puujaloilla ja metsäbiotalouden rooli on jopa kasvanut viime vuosina, totesi maakuntajohtaja Satu Sikanen puheenvuorossaan. Maakuntajohtaja oli huolissaan työllisyyden laskevasta kehityksestä. Hän nosti esille kolme näkökulmaa metsäbiotalouden kilpailukyvyn kannalta: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä kuljetusketjujen ja infran kunnossapito. Sikanen aikoo hyödyntää metsäbiotalouden arvoketjut hankkeen tuloksia maakuntaohjelmien valmistelutyössä. Satu Sikasen ja kaikki muutkin webinaarin esitykset voi katsoa kokonaisuudessaan tallenteesta Tapion verkkosivujen kautta .

Raportti ja maakuntakohtaiset esitykset

Raportti ja maakunnittain kootut esitykset ovat mielenkiintoista luettavaa kaikille alan kehityksestä kiinnostuneille. Metsäbiotalouden raportoidut toimialat ovat:

• metsänhoito
• puunkorjuu ja keräilytuotteet
• metsätalouden palvelut
• puuston nettokasvu
• puutuotteet sekä
• massa, paperi ja kartonki.

Käytettävät muuttujat ovat tuotos, arvonlisäys, työllisyys ja investoinnit. Raporttiin on koottu myös useita metsäbiotalouden yritysesimerkkejä. Ne antavat hyvän käsityksen aktiivisesta, tulevaisuuteen suuntautuneesta ja monipuolisesta toimialasta eri puolilla Suomea. Jokaisesta maakunnasta on oma metsäbiotalouden esittelypaketti. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kokoamiin tuoreimpiin aluetilinpidon aineistoihin maakunnittain vuosilta 2011–2018. Voit tutustua ja hyödyntää maakunnittaisia tietoja vapaasti Tapion sivuilla. Sivulla on myös linkki hankkeen tuloswebinaarin tallenteeseen.

Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa -hankkeen toteutti Tapio Oy Metsämiesten Säätiön tilauksesta.