Ilmastotyöstä Suomen ruokaketjun valtti
Uutinen - Julkaistu 23.11.2020
Maatalous on metsätalouden ohella yksi harvoista toimialoista, joka voi sitoa ilmakehästä hiilidioksidia ja näin vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Maatalouden kyvyllä sitoa hiiltä on suuri merkitys Suomelle, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035.
Tavoitteen saavuttamiseen on lyhyt aika, ja myös maataloudelta odotetaan nopeaa muutosta ja alan hiilensidontaan kohdistuu paljon odotuksia. Maatalouden ja ruokaketjun ilmastotoimenpiteitä onkin nyt tarkennettu paitsi kansallisesti, myös alueellisesti.
Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan kerätään aina 29.11. asti kommentteja varsinaissuomalaisilta. Maatalouden osuus alueen ilmastopäästöistä on 15 prosenttia. Maataloudessa on edelleen tarpeen kehittää hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluita.
Hiilirikas ja hyvinvoiva maaperä tuottaa enemmän ja on paremmin suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Vaikuttavimmat maatalouden päästövähennystoimenpiteet Varsinais-Suomessa liittyvät juuri viljelymenetelmien kehittämiseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämiseen.
Pellonkäyttöä tulee monipuolistaa kasvikierrolla ja uusilla viljelykasveilla. Syksyn aikana tiekarttakeskustelussa alueen toimijoiden kanssa on toistuvasti tullut ilmi, että käytännön tutkimustoimintaa tiloilla tulee näiden teemojen osalta vahvistaa.
On tärkeää huolehtia siitä, että ruokaketjun ilmastoratkaisut ovat kaikkien yhteinen asia. Uusien tuotteiden ja palvelujen pitää olla houkuttelevia niin kuluttajien, tuottajien, julkisen sektorin, jalostajien kuin kaupan näkökulmasta. Jokaisen ketjun osasen tulee ymmärtää omat vaikuttamismahdollisuutensa ja myös tarttua niihin, jotta tulevaisuuden maataloustuotanto Varsinais-Suomessa on kannattavaa ja ennen kaikkea kestävää.
Maatalouden ilmastoratkaisuista on mahdollista saada ruokaketjuun uudenlaisia menestystekijöitä. Esimerkiksi kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia ja myös vientiä on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Varsinais-Suomen liiton tuoreen selvityksen mukaan alueella on sekä ilmaston että yrityspohjan näkökulmasta selvää potentiaalia vahvistaa proteiinikasvien tuotantoa ja jalostusta.
Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmän kanssa käynnistämässä proteiiniklusteria vauhdittamaan kotimaisen kasviproteiinialan kasvua. Klusterin toiminta tukee erinomaisesti Varsinais-Suomen tavoitetta monipuolisemmasta pellonkäytöstä.
Myös varsinaissuomalaisten ruokaketjun toimijoiden kannattaa nyt tarttua tilaisuuteen, sillä tarjolla on apua ja rahoitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jonka avulla tutkitaan, innovoidaan ja kehitetään näitä ilmastokestäviä ratkaisuja.
Valmisteilla on myös ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ministeriössä on avautunut tutkimus- ja innovaatiorahoitushaku, josta vaikuttavat projektit voivat saada rahoitusta idealleen. Alkuvuodesta avautuu lisäksi maankäyttösektorin kehittämishankehaku, jossa haetaan ratkaisuja myös maatalouden ilmastotoimien tueksi. Varsinais-Suomella on erinomaiset lähtökohdat olla mukana hauissa.
Suomi ja Varsinais-Suomi eivät ole yksin hiilineutraalilla tiellä. Vahva tuki työlle tulee Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal). Ohjelman avulla panostetaan tutkimukseen, investoidaan ympäristöystävälliseen teknologiaan ja edistetään resurssien tehokasta käyttöä.
Mikä on se tuote tai palvelu, joka tulevaisuuden kuluttajaa kiinnostaa ja josta hän on valmis maksamaan? Kotimaiset kasviproteiinit herättävät jo nyt kiinnostusta ja suomalaisen ruoan jäljitettävyydessä ollaan jo pitkällä, mutta mitkä ovat tulevaisuuden menestystuotteita? Ehkäpä uusia kuituja tekstiileihin tai lounasruokaa, jonka valitsemalla voi vaikuttaa konkreettisesti luonnon monimuotoisuuden vahvistumiseen?
Olennaista on, että ratkaisujen kestävyys on todennettavissa ja että kaikki ketjun toimijat – niin tuottajat, jalostajat kuin kuluttajatkin – saavat ratkaisusta lisäarvoa.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun Sanomien Alio-kirjoituksena 23.11.2020. Kirjoittajista Hanna Mattila on neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriössä ja Riikka Leskinen toimialapäällikkö Valoniassa Varsinais-Suomen liitossa.
Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 23.11.2020