Puurakennusten terveysvaikutukset

Sisäkuva Tuupalan puukoulusta.

Blogi - Julkaistu 20.5.2020

Kesäiltaisen järvimaiseman, ikimetsän ja saunan lisäksi ei liene montaa asiaa, johon suomalaiset liittävät niin paljon positiivisia mielikuvia kuin puurakentamiseen ja puuhun rakennus- tai sisustusmateriaalina. Puurakennuksia pidetään kestävinä ja niiden sisäilmaa hyvänä. Puurakenteet mielletään lähes poikkeuksetta kauniiksi. Aika moni meistä hyväksyisi väitteen, että puurakennuksessa asumisella voi olla terveydelle eduksi olevia vaikutuksia. Kaikki tuo tietäen, tutkimuksia siitä, miten puinen rakennusympäristö vaikuttaa ihmiseen ja onko puurakentamisella todella terveysvaikutuksia, on yllättävän vähän.

Laboratorioympäristössä käsittelemättömällä puulla on todettu vahvoja antimikrobiallisia ominaisuuksia, puulla on hyvät akustiset ominaisuudet ja puumateriaali tasaa sekä lämpötilan että kosteuden vaihteluja. Puusta haihtuu monenlaisia luonnon orgaanisia yhdisteitä, tosin vuotta vanhemmasta rakennuksesta hyvin vähän. Tuottavatko nuo tekijät mahdolliset terveysvaikutukset, vai miten asia voisi selittyä?

Tutkimuskohteena Tuupalan puukoulu

Kuhmon kaupunkiin valmistui vuoden 2017 lopussa Tuupalan alakoulu. Se on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu koulu ja palkittiin vuoden 2017 Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona sekä vuoden 2018 valtakunnallisella Puupalkinnolla. Kuhmon kaupungille ja koko puurakentamisteollisuudelle Tuupalan koulu on erinomainen esittelykohde ja valttikortti. Se on samalla säännöllinen työympäristö lähes 400 oppilaalle ja 32 opettajalle. Ei ole ihme, että Kuhmon kaupunki sekä tutkimuksen rahoittajiksi ryhtyneet Suomen Metsäsäätiö ja Mannersuomen maaseuturahasto halusivat selvittää Tuupalan koulun avulla puurakentamisen terveysvaikutuksia. Tutkimuksen toteuttajaksi valikoitui Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva Mittaustekniikan yksikkö, joka käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita osaan analytiikkaa.

Tutkimus toteutetaan vuoden 2020 aikana. Kiinnitämme jollakin tapaa huomiota kaikkiin tekijöihin, joiden on ehdotettu voivan olla terveysvaikutusten takana: analysoimme esimerkiksi haihtuvien yhdisteiden ja mikrobien määrää, sekä melua ja stressiä koulutiloissa, samoin lämpötilan, kosteuden, hiilidioksidin ja pienhiukkasten määrää. Koululaisten poissaoloja seurataan laajemminkin Kainuun kouluissa.

Verrokkikouluna tutkimuksessa on samojen arkkitehtien, Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy:n ja alt Arkkitehdit Oy:n, suunnittelema Vaalan yhtenäiskoulu sekä Kuhmossa sijaitseva Tuupalan vanha koulu. Tutkimuksen ainoa tarkoitus ei ole verrata kouluja, vaan tuottaa kattava tietokanta Tuupalan alakoulun olosuhteista standardimenetelmillä, joita voidaan käyttää myös muissa tutkimuksissa rakennuksia mitattaessa ja saada näin lisää vertailuaineistoa. Koululaisten stressiä seuratessa jaamme heidät ryhmiin myös koulumatkan pituuden mukaan. Samoin vuodenajan, viikonpäivän ja lukujärjestyksen vaikutusta stressiin seurataan. Ensimmäisien tuloksien arvioimme olevan valmiina syksyllä 2020 ja loppuraportin pitäisi valmistua huhtikuussa 2021. Ensimmäinen tutkimusjakso näytteenottoineen saatiin valmiiksi sopivasti ennen koronaepidemiaa. Mikäli epidemia estää ulkopuolisten toimintaa kouluilla vielä syksyllä 202​0, on mahdollista, että tutkimuksen valmistuminen siirtyy kesälle 2021.

Puupinta lumoaa tutkijankin

Tutkijana Kuhmossa vieraillessa on ollut mukavaa huomata koulun opettajien ja oppilaiden ylpeys omasta koulustaan ja innokkuus sen esittelemiseen. Koululaiset ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen ja halunneet tietää enemmän luokkahuoneisiin tuoduista sensoreista: mitä kaikkea ne mittaavat ja mitä välkkyvät valot tarkoittavat? Joskus meidän tutkijoiden mielessä on käynyt hieman epäortodoksinen ajatus, että voisiko puurakennuksissa ja varsinkin tällaisessa ympäristössä työskennellessä osa terveysvaikutuksista selittyä yksikertaisesti tilojen kauneudella ja viihtyisyydellä? Jospa ne vastaavat hyvin sisäämme rakennettua kuvaa mielenrauhan ympäristöstä? Kun olemme tulleet tauolle sukkasillaan hissutellen opettajien ruokailutilaan, istuneet alas ja katselleet ilman minkään taustaäänien häirintää vaaleita puuseiniä, mieleen on tullut ajatus, että tuskin täällä voisi mitään ahdistavaa tai stressaavaa edes sattua. Käytävässä kulkiessa voi vilkaista, ettei kukaan näe, pysähtyä, viedä nenänsä lähelle seinän käsittelemätöntä puupintaa ja nuuhkaista mietoa puun tuoksua. Varmasti Tuupalan alakoulu on yksi mielenkiintoisempia tutkimuskohteita, mitä ryhmäläistemme työuralla vastaan tulee.


Kirjoittaja Pekka Kilpeläinen, FT, on tutkimuspäällikkö Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikössä.
Yhteydenotot: sähköposti pekka.t.kilpelainen(at)oulu.fi, puhelin 029 4488 111.


Agenda 2030: Tämä hanke edistää YK:n kestävän kehityksen tavoittetta 3 Terveyttä ja hyvinvointia sekä tavoitetta 13 Ilmastotekoja.

Tutkimuksessa mitataan koululaisten hyvinvointia kolmessa erilaisessa ympäristössä ja pyritään alustavasti tunnistamaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulokset levittävät kansanvälisestikin puurakentamista koskevaa tietoa, lisäävät sen tunnettavuutta ja saattavat myös tukea julkisessa rakentamisessa puun valitsemista rakennusmateriaaliksi.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

3. Terveyttä ja hyvinvointia13. Ilmastotekoja

Linkit lisätietoihin:

Tuupalan koulu Kuhmon kaupungin verkkosivuilla.
Tuupalan koulua esittelevä artikkeli Projektiuutisissa.
Koulurakennuksen esittely Woodarchitecture-palvelussa.


Aihetunnisteet: blogi, puurakentaminen, terveys, tutkimus

Lue seuraava artikkeli: Metsän luonnontuotteet tarjoavat useita ansaintamahdollisuu... »