Osaamisvaihdon foorumi yhdistää biotalouden toimijat

Blogi - Julkaistu 8.6.2016

8.6.2016

Kestävä kasvu, ympäristöystävällisyys ja resurssitehokkuus ovat yhä enenevissä määrin jokapäiväisessä keskustelussa viliseviä käsitteitä. Kestävän kasvun turvaaminen EU:ssa edellyttää luonnonvarojen älykkäämpää ja kestävämpää käyttöä. Siksi biotalous on olennainen osa Euroopan komission esittelemää kiertotalouspakettia, sillä se tarjoaa uusiutuvan vaihtoehdon fossiilisille tuotteille. Biotalous onkin valittu eurooppalaisen osaamisvaihdon foorumin eli KEPin (Knowledge Exchange Platform) ensimmäiseksi pääteemaksi vuonna 2016.

Osaamisvaihdon foorumi on Euroopan alueiden komitean (AK) ja Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen hanke, jolle annettiin lähtölaukaus Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla lokakuussa 2015. Sen tarkoituksena on esitellä tutkimustuloksia ja innovaatioita alue- ja paikallistasolla, nopeuttaa uuden tutkimustiedon leviämistä sekä välittää EU:n toimielimille arvokasta tietoa kuntien ja alueiden tutkimus-, innovointi- ja investointitarpeista. Foorumin ytimessä on toimia osapuolten välisenä linkkinä, kytkien samalla paikalliset innovaatioekosysteemit yhä tiiviimmin toisiinsa.

Espoossa perjantaina 3. kesäkuuta järjestetty kansainvälinen biotalouskonferenssi oli ensimmäinen merkittävä EU:n jäsenvaltioissa pidettävä paikallistapahtuma, jonka AK järjesti osaamisvaihdon foorumin merkeissä. Mukana oli biotaloussektorin vaikuttajia – päättäjiä ja asiantuntijoita EU:n toimielimistä ja kotimaasta sekä biotalousalan yritysten, tutkimuslaitosten ja tiedemaailman edustajia. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen muistutti biotalouden olevan yksi hallitusohjelman painopisteistä. Hän myös kehotti Euroopan unionia tarkistamaan biotalousstrategiaansa, jotta siinä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon Suomen kannalta erityisen merkittävä metsäpohjainen biotalous. Sen hyödyntämiseen pääsimme tutustumaan kenttätasolla VTT:n Bioruukissa, joka on Pohjoismaiden suurin biotalouden tutkimus- ja pilotointilaitos. Siellä kotimainen huippuosaaminen transformoi biomassan nestemäiseksi polttoaineeksi.

Osaamisvaihdon foorumin yhteydessä Euroopan eri alueiden edustajat ovat esitelleet omia biotalousstrategioitaan, kokemuksiaan sekä kohtaamiaan haasteita. Puolassa Lodzin aluehallitus on panostanut voimakkaasti bioteknologiaan ja tehnyt biotaloudesta keskeisen osan alueellista älykkään erikoistumisen strategiaa. Espanjan Extremaduran esityksessä puolestaan tuotiin esille biotalouden tarjoamia mahdollisuuksia syrjäisellä, harvaan asutulla ja maatalousvaltaisella alueella. Niiden hyödyntämiseksi olisi kuitenkin edelleen kehitettävä synergioita EU:n eri rahoitusvälineiden, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, rakennerahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) välillä.

Alueiden esityksissä korostettiin myös tarvetta luoda yhteyksiä bioteollisuuden ja muiden, bioteknologiaa hyödyntävien teollisuuden haarojen välille sekä poistaa innovointia hankaloittavia lainsäädännöllisiä esteitä. Thüringenin (Saksa) aluehallituksen edustaja mainitsi esimerkkinä paristodirektiivin, joka ei tällä hetkellä sisällä poikkeuksia ympäristöystävällisille ratkaisuille, kuten Jenan tutkimuskeskuksessa kehitetyille orgaaniseen polymeeriin pohjautuville paristoille.

Euroopan alueiden komitea on aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n ytimessä tuomalla kuntien ja alueiden äänen kuuluviin Brysselissä. Ruohonjuuritasolla tapahtuma pioneeritoiminta on avainasemassa kehitettäessä Eurooppaa innovatiivisempaan sekä resurssitehokkaampaan suuntaan.